Kanta-Häme

Keskellä virtaa valo

Vaaleankeltaisen hirsitalon sisäänkäynti on idästä nousevaan aurinkoon päin. Etelän puolelle on rakennettu keittiö sekä ruokailutila, sillä tuli-elementti edesauttaa ruoansulatusta.

Ensimmäisestä kerroksesta kattoon saakka ulottuu Brahmastan eli talon sydän, joka on perheen kissan lempilepuutuspaikka, tuo valoa kaikkiin kerroksiin sekä jakaa huoneet harmonisen tarkasti ilmansuuntien mukaisesti.

– Ei tähän liity sen kummempaa mystiikkaa. Veda-arkkitehtuurin mukaisesti on rakennettu jo tuhansia vuosia. Niin Egyptin pyramidit, Hämeenlinnan taidemuseo, Vatikaanin pyhän Pietarin kirkko, Versaillen palatsi, Guatemalan ikivanhat temppelit ja jopa kokonaiset kaupungit on rakennettu samansuuntaisten periaatteiden mukaan ja siten, että sisäänkäynti on rakennuksen itäpuolelta, Wojtek Skalski, arkkitehti ja talon isäntä, kertoo.

Riidat myrkyttävät talon hengen

Veda-arkkitehtuuri huomioi suunnittelussa mm. ilmansuuntien, auringon, kuun ja muiden taivaankappaleiden vaikutukset ihmiseen. Talon kokoa ja tyyliä tärkeämpää ovat mittasuhteet, huoneiden sijoittelu, oikeanlainen tontti sekä luonnonmukaiset materiaalit.

Varsovassa ja Helsingissä arkkitehtuuria opiskellut Skalski muutti Helsinkiin 1970-luvun alussa. Samoihin aikoihin hän kiinnostui transsendenttisesta meditaatiosta, ja haki myöhemmin veda-arkkitehtuuriin erikoistuneeseen jatkokoulutukseen Hollantiin.

Puolet vuodesta hän viettää edelleen Hollannissa, jossa hän konsultoi ja ohjaa veda-rakentamista asiakkaille ympäri maailmaa.

Talon rakentaminen itse tuntui tärkeältä, sillä Skalskin mukaan valmistalossa ei voi tietää entisten asukkaiden historiaa, joka niin ikään vaikuttaa paikan henkeen.

Sekä arkkitehtuuri, että talon asukkaiden onnellinen tai surullinen historia vaikuttaa sen ilmapiiriin.

– Jos on rakennettu tai eletty luonnonlakien vastaisesti, parasta tällaisessa tilanteessa on purkaa talo ja rakentaa uusi, Skalski toteaa rauhallisesti.

Harmoniaa luonnon tahtiin

Sattulassa sijaitseva, Skalskien kaksikerroksinen hirsitalo on yksi Suomen kuudesta Veda-talosta.

Rakennusmateriaalit ovat mahdollisimman luonnollisia. Seinät ovat hirttä, joka on sisäpuolelta käsitelty pellavaöljyllä ja eristetty pellavalla.

Varaava kaakeliuuni ja puuhella tuovat yli puolet tarvittavasta lämpöenergiasta, loput hoidetaan puupelletillä. Myös kaikki sähköjohdot on suojattu paksulla kuparivaipalla, jotta säteily jäisi mahdollisimman alhaiseksi.

– Tämä on sitä todellista ekoarkkitehtuuria, sillä huomioon otetaan terveellisten rakennusmateriaalien lisäksi myös ympäröivä luonto, ja jopa otetaan mallia luonnon tavasta rakentaa, Skalski toteaa.

Trendit muuttuvat, luonnonlait pysyvät

Skalskin mukaan luonnonlain mukaisen rakentamisen salaisuudet on tunnettu kaikissa muinaiskulttuureissa, kunnes ne vähitellen unohdettiin.

Vaikka nykyisin kaavoitusta ja suunnittelua ohjaa usein tiukka budjetti ja maanrakennussäädökset, myös länsimaisessa arkkitehtuurissa puhutaan genius locista eli paikan hengestä, joka muodostuu esimerkiksi maaperästä, eläimistä ja kasveista sekä veden läheisyydestä.

Skalski uskoo, että kestävän rakentamisen salaisuus piilee nimenomaan veda-arkkitehtuurissa.

Moni nykyarkkitehti ajattelee Skalskin mukaan klassisen suunnittelun olevan jo historiaa.

– Vaikka trendit muuttuvat, luonnonlait ja ihmisyydelle suotuisat ympäristöt pysyvät ennallaan tuhansienkin vuosien jälkeen. Myös rakennukset pysyvät paikallaan satoja vuosia, joten niiden suunnitteluun kannattaisi käyttää hyväksi todettuja menetelmiä. (HäSa)

Päivän lehti

17.1.2020