Kanta-Häme

Keskikaupunki tiivistyy 5000 asukkaalla

Juuri hyväksytyn elinvoimaohjelman tavoite on 500 uutta asukasta vuosittain Hämeenlinnaan.

Tämä tuo paineita maankäytön suunnittelulle. Minne asutus laajenee ja minne kaavoittaa yritysalueita?

Tilaajajohtaja Päivi Saloranta ja yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki vastaavat kysymykseen, että kantakaupunki laajenee, mutta myös tiivistyy.

Tiivistäminen on monesti taloudellisesti järkevää.

– Tosin silloin puhutaan usein muiden omistamasta maasta, Niklas Lähteenmäki pohtii.

Idullaan on kuitenkin suunnitelmia ottaa kaupunkilaiset mukaan tiivistämistalkoisiin.

– Voitaisiin yhdessä pohtia kantakaupungissa olevia alueita, jotka olisivat hyödynnettävissä rakentamiseen. Meillä kaikki sellaiset eivät välttämättä ole tiedossa.

Ajatuksena on löytää ihan yksittäisiä tonttejakin, joille voisi suunnitella vaikkapa kerros- tai rivitaloja.

Kaupunkilaiset voisivat ikään kuin ilmiantaa tiivistämisen paikkoja, jotka heille tulevat mieleen.

Yleiskaava tulee

Kaupunkirakenteen tiivistäminen on ollut suunnitteilla jo jonkin aikaa, mutta kantona kaskessa on vanhentunut yleiskaava.

Sen uudistaminen on tekeillä. Pohjaksi on vielä laadittava joitakin selvityksiä. Niitä ovat keskustavisio, jonka teko alkaa pian. Ideana on saada asukkaat mukaan siihenkin.

Se tarkoittaa ruutukaavakeskustan täydennysrakentamisen periaatteita ja kaupunkikuvan kehittämistä.

Keskustan liikenneverkkosuunnitelma valmistui jo viime vuonna ja Kaurialan kaavarunko edellisenä.

Kymppitien kehittämistä Hattelmalan ja Siirin välillä sekä Jukolan kehittämistarpeita pitää vielä pohtia.

Varikonniemi realismia

Jo nyt on suunnitteilla useita hankkeita, joiden tavoitteena on uusien asuinalueiden luominen joko aivan ydinkeskustaan tai sen tuntumaan.

Niitä ovat mm. Engelinranta, asemanseutu ja Varikonniemi sekä Vanaja-Kantola.

Päivi Saloranta arvioi, että asemanseudun ja Varikonniemen suunnitelmat ovat nyt lähempänä toteutumista kuin koskaan.

– Edellisen kerran suunnittelukilpailu oli vuonna 1994. Silloin lähdettiin siitä, että Varikonniemeen tulisi julkista rakentamista, vaikkapa kaupungintalo. Lähtökohta oli ehkä hieman vanhanaikainen.

Perheitä kantakaupunkiin

On havaittavissa ituja siihen suuntaan, että kaikki perheet eivät enää halua isoa omakotitaloa kaupungin laidalla, vaan arvostavat enemmän palvelujen läheisyyttä ja todellista kaupunkiasumista.

– Haluamme varautua tähän.

Esimerkiksi Engelinrantaa ajatellaan niin, että asukasrakenne olisi monipuolinen – eri-ikäisiä ihmisiä erikokoisissa vuokra- ja omistusasunnoissa.

Kaikkiaan lähivuosikymmeninä varaudutaan siihen, että keskustan tuntumaan syntyy tilaa 5 000 asukkaalle.

Itään ja länteen

Kantakaupungin laidoilla laajenemismahdollisuuksia on idässä ja lännessä.

Molempiin ilmansuuntiin tarvitaan myös lisää lähipalveluja. Jukolasta ja Idänpäästä kasvavat vähitellen aluekeskukset.

Kuntaliitoksella Hämeenlinnaan tulleita keskuksia ei aiota unohtaa. Päivi Saloranta vakuuttaa, että niiden kehittämistä varten on ideoita ja suunnitelmia.

– Pisimmällä ne etenevät Iittalassa ja Lammi tulee perässä.

Maaseutukeskukset ovat keskenään hyvin erilaisia ja niiden omaleimaisuudesta halutaan pitää kiinni. (HäSa)