Kanta-Häme

Keskiostos kertoo kauppakeskuksen tulevaisuuden

Suomalainen kuluttaa kauppakeskuskäynnillään keskimäärin 24 euroa. 

Suomen kauppakeskusyhdistyksen tuoreimpien tilastojen mukaan keskiostostoksen hinta vaihtelee suuresti kauppakeskuksittain. Kun Helsingin Kampista mukaan tarttuu alle seitsemän euron ostoksia, Vantaan Jumbossa ja Raision Myllyssä kukkaro kevenee keskimäärin lähes neljälläkympillä.

– Keskiostos kertoo paljon siitä, kuinka houkuttelevaksi kauppakeskus on tehty. Esimerkiksi Kamppi on julkisen liikenteen keskus. Toisaalta se on kävijämääriltään  Suomen kauppakeskuksista ylivoimaisesti suurin, kertoo palvelujen ja kaupan professori Hannu Saarijärvi Tampereen yliopistosta.

Hänen mukaansa keskiostoksen suuruus, kävijämäärä sekä kauppakeskuksen liiketilojen käyttöaste määrittelevät sen, kuinka hyvin kauppakeskus pärjää kiristyvässä kilpailussa.

 

On selvää, etteivät kaikki nykyiset kauppakeskukset tulevaisuudessa porskuta entiseen tahtiin. Kyse ei ole pelkästään hetkellisen suhdannekuopan seurauksista, vaan alan rakenteellisista ongelmista.

– Vielä vuosituhannen vaihteessa myynti lisääntyi myymäläneliöiden kasvun perässä. Näin ei ole enää. Varmasti uusillakin kauppakeskuksilla on tulevaisuudessa haasteita, Saarijärvi sanoo.

Hän muistuttaa, että pelkästään pääkaupunkiseudulla on tyhjää liiketilaa neljän Kampin kauppakeskuksen verran. Vajaakäyttöisten neliöiden suhteellinen osuus on selvästi kasvanut viime vuosina.

– Ehkä se ei ole vielä ihan hälyttävällä tasolla, mutta suunta on valitettavasti ylöspäin.

 

Suurimpien kauppakeskusten kuten Itiksen, Sellon, Ideaparkin ja Jumbon myynti laski viime vuonna.

Ilmiöön vaikuttaa lisääntyvän verkkokaupan lisäksi myös kuluttajien kroonistuvasti heikentyvä ostovoima. Saarijärven mukaan näköpiirissä ei ole mitään, mikä muuttaisi tilannetta lyhyellä aikavälillä.

– Kauppakeskuksissa joudutaan entistä enemmän miettimään tiloille myös vaihtoehtoista käyttöä. Tuleeko sinne vahvemmin pop up -kauppoja, verkkokauppojen noutopisteitä, terveyspalveluita vai muita julkisia palveluja?

Tutkija ennustaakin kauppakeskusten välille entistä suurempaa kilpailua, jossa vahvimmat pärjäävät ja heikoimmat autioituvat.

 

Epävarmat näkymät eivät ole vielä estäneet uusien kauppakeskusten rakentamista.

Torstaina avattiin kauppakeskukset Hämeenlinnassa ja Porissa ja perjantaina on Oulun Ideaparkin vuoro.

Helsinki-Tampere-moottoritien päälle avatun kauppakeskus Goodmanin omistaja myöntää, ettei tänä päivänä todennäköisesti aloitettaisi vastaavanlaista hanketta.

– Selvää on, ettei lähivuosina näin isoja kauppakeskuksia tule. Onneksi tämä laitettiin liikkeelle ajoissa, toteaa kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén.

Hellstén on kuitenkin luottavainen maan vilkkaimman moottoritien päällä sijaitsevan keskuksen vetovoimaan.

– Jos ei tällaisella paikalla pärjää, niin missä sitten? hän kyselee.

Professori Saarijärvi on samaa mieltä.

– Sijainti ei ole ainakaan ongelma. Tulevaisuus riippuu alueen ostovoimasta ja siitä, saadaanko kauppakeskukseen riittävän houkutteleva yhdistelmä erilaisia myymäläbrändejä, hän toteaa.