fbpx
Kanta-Häme

Keskuskoulu suurin huolenaihe

Jos lasten ja nuorten palvelujen tilaajapäällikön Antti Karrimaan olisi ennustettava Hämeenlinnan koulukiinteistöistä se, joka laukeaa seuraavaksi käsiin, osuisi hänen arvauksensa Lyseon yläkouluun, tarkemmin sanottuna Keskuskoulun rakennukseen.

– Siinä ollaan koko ajan riskin päällä. Se voi kestää vielä viikon tai ehkä kaksi vuotta. Kukaan ei tiedä, Karrimaa sanoo.

Mahdollista on sekin, että Keskuskoulu ja Kaurialan yläkoulu joutuvat yhtä aikaa käyttökieltoon. Karrimaan mukaan silloin oltaisiin todella vaikeuksissa.

– Korvaavia tiloja ei ole olemassa. Silloin jouduttaisiin tekemään todella kekseliäitä ratkaisuja.

Karrimaan synkkä ennuste avasi keskiviikkoiltana OAJ:n Hämeenlinnan paikallisyhdistyksen koulufoorumin, jossa pääosassa olivat johtavien virkamiesten lisäksi valtuustoryhmien puheenjohtajat.

Myllymäki lukioksi

Ryhmyreillä riittää mielipiteitä Myllymäen kampuksen hyödyntämisestä, vaikka kukaan ei myönnä lyöneensä lopullista kantaansa vielä lukkoon.

Sari Myllykangas (sd.) on sitä mieltä, että kouluverkkoa on lähdettävä ratkaisemaan kiireellisimmästä päästä – siis Lyseonmäeltä. Hänen mukaansa Myllymäen nuorille aikuisille suunnitellut tilat soveltuisivat parhaiten lukioikäisille, joita Hattelmalantiellä opiskelee runsaasti Ammattiopisto Tavastiassa jo nyt.

– En ymmärrä, miksi Lyseo tulisi suojella vain lukioikäisten käyttöön. Toivottavasti päättäjät eivät tee ratkaisuaan myöskään sillä periaatteella, mihin lukiolaiset jatkossa kantavat rahansa, Myllykangas sanoo viitaten yrittäjäyhdistyksen tuoreeseen kannanottoon.

Lyseoon ei saa koskea

Toista ääripäätä edustaa Jarmo Vainio (kok.), joka oli paikalla ryhmyri Katriina Laaksosen sijaan.

– Tässä istuu yksi Lyseosta valmistunut suurmies. Kaikki kaverinikin ovat sitä mieltä, että jotain kulttuurihistoriaa pitää Hämeenlinnassa säilyttää.

Myös Teija Arvidsson (kd.) puolustaa Lyseon lukion historiallista arvoa. Hän kertoo olevansa harmissaan siitä, että Myllymäen kiinteistö tuotiin sekoittamaan Hämeenlinnan koulupakkaa.

– Olisi harmillista, jos nykyiset koulut joudutaan sijoittamaan tyhmään paikkaan vain siksi, että se joudutaan täyttämään jotenkin. Mieluummin laitetaan Myllymäki myyntiin vaikka asuintaloiksi, jos ei muutakaan keksitä.

Hintalappu tarvitaan

Ritva Oinonen (vas.) muistuttaa, ettei ratkaisu saa perustua tunteisiin, vaan toiminnallisuuteen ja turvallisuuteen.

– Toinen tärkeä peruste on se, miten toiminnot saadaan sijoitettua siihen ympäristöön.

Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.) myöntää päättäjien joutuvan tekemään päätöksen, joka ei voi miellyttää kaikkia.

– Entä jos mietitään ennakkoluulottomasti, voisivatko vaikka yläkoulu ja päiväkoti tukea toisiaan? Pahin ratkaisu olisi sijoittaa tiloihin monta yläkoulua.

Lulu Ranteen (ps.) mukaan päättäjät tarvitsevat jokaiselle vaihtoehdolle hintalapun.

– Ja sitten kun lähdetään rakentamaan, ei rakenneta mitään ylimääräistä, vaan tehdään ihan perusjuttuja.

Hannu Kärpänen (kesk.) kertoo seuranneensa prosessia hyvin luottavaisin mielin.

– Olin edellyttämässä tätä laatikkoleikkiä, johon nyt sitouduttiin. Kun se on päätöksenteon perusteena, siitä tulee hyvä, Kärpänen toteaa. (HäSa)

Menot