Kanta-Häme Hämeenlinna

Keskuskoulun rakennushistoriallinen selvitys työkaluksi jatkokäytön suunnitteluun

Rakennushistoriallinen selvitys antaa kaupungille päätöksenteon tueksi taustatietoa, minkälaiseen jatkokäyttöön suojeltu rakennus taipuu.
Keskuskoulun kohtalo on edelleen avoin. Tekeillä oleva rakennushistoriallinen selvitys antaa kaupungille työkalun jatkosuunnittelun pohjaksi. Kaavalla suojeltu koulu on ollut tyhjillään syksystä 2017.

Koulukäytöstä sisäilmaongelmien vuoksi poistetun Keskuskoulun rakennushistoriallinen selvitys on valmistumassa marraskuun puolivälissä.

Selvityksen tilannut Hämeenlinnan kaupunki käyttää sitä koulukorttelin jatkosuunnittelun ja päätöksenteon työkaluna.

– Selvityksellä saadaan suuntaviivoja ja välineitä arvottaa sitä, minkälaista jatkokäyttöä sekä mahdollisia muutoksia ja täydennysrakentamista rakennus kestää ilman että sen rakennushistorialliset arvot vaarantuvat, kertoo kaupungin arkkitehti Tommi Terästö.

Selvitystä tekee Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto oy. Yritys on tehnyt aiemmin kaupungin keskustan kehittämiseen liittyvää rakennushistoriallista selvitystä sekä pienempiä korttelikohtaisia selvityksiä torin länsilaidalla.

Selvitykseen kirjataan rakennuksen historia sekä arvotetaan rakennuksen merkitys paitsi oman aikansa funktionalistisen arkkitehtuurin edustajana myös suhteessa kaupunkikuvaan ja -historiaan.

Tarkastelussa on koko kortteli, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Tämän vuoksi rakennusoikeuden lisääminen tontille voi osoittautua varsin hankalaksi.

Kortteliin kuuluvat Keskuskoulun päärakennuksen ja Lukiokadun puoleisen puutalon lisäksi myös koulun kenttä, vanha kunnallissauna sekä hiljattain kunnostettu Itsenäisyydenpuisto.

Keskuskoulu sijaitsee historiallisesti merkittävässä ja keskeisimmässä korttelissa Hämeen keskiaikaiselta linnalta lähtevän pääakselin eli Kustaa III:n kadun päässä.

Keskuskoulu on jäämässä kaupungin palveluverkkoselvityksen myötä tarpeettomaksi, ja kaupungin intresseissä on myydä kiinteistö (HäSa 26.4.).

Nyt, kun kaupunki saa käyttöönsä rakennushistoriallisen selvityksen, se voi alkaa valmistella kiinteistön käyttötarkoituksen kaavamuutosta. Asemakaavassa tontti on tällä hetkellä opetusta palvelevien tilojen korttelialuetta.

– Kaavamuutosta määrittää se, että kaupunki löytää rakennukselle ensin sopivan käyttötarkoituksen. Kaava pitää laatia rakennuksen arvot huomioiden sekä vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa, arkkitehti Tommi Terästö korostaa.

Myös Museovirastoa kuullaan jatkosuunnittelun yhteydessä.

Kaupungin visiona on, että rakennus olisi jatkossa esimerkiksi toimisto-, asuin- tai liikekäytössä. HÄSA