Kanta-Häme

Keskussairaala karsii ostojaan

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri yrittää kuroa umpeen uhkaavasti kasvavaa alijäämäänsä.

Tammi-heinäkuun perusteella näyttää siltä, että alijäämä kasvaisi suunnitellun 7,2 miljoonan euron sijaan tänä vuonna peräti 10,2 miljoonalla eurolla. Tuolloin sairaanhoitopiiri olisi aiempien vuosien alijäämien kanssa yhteensä jo yli 25 miljoonaa euroa miinuksella.

Kuntayhtymän kunnat eivät ole siitä mielissään. Niinpä tilaajarenkaan neuvotteluissa onkin sovittu, että sairaanhoitopiiri tekee kaikkensa vähentääkseen tälle vuodelle ennustettua alijäämää. Myöskään aiemmin sovittuja kuntien maksuosuuksia ei tälle vuodelle muuteta.

Talousjohtaja Seppo Karhu kertoo, että yksi merkittävä kohde, josta säästöjä etsitään, on ulkopuolisten sairaaloiden käyttö. Kanta-Hämeen keskussairaala maksaa vuosittain reilut 170 euroa alueen asukasta kohden ostoihin sairaanhoitopiirin ulkopuolisista sairaaloista.

– Muissa vastaavissa sairaanhoitopiireissä luku liikkuu 120–160 euron välillä. Eniten meillä käytetään Taysia, sitten Husia, Karhu sanoo.

Sairaanhoitopiiri on aloittanut selvitystyön muita korkeampien kustannusten syistä. Tavoitteena on, että ensi vuonna ulkopuolisten sairaaloiden käyttömenot laskevat selvästi alle 30 miljoonaan. Tälle vuodelle ostoja ennustetaan tulevan noin 32 miljoonan euron edestä.

– Erotus on useita miljoonia eli kyllä me uskotaan, että siellä löytyy asioita, joihin voidaan vaikuttaa, Karhu sanoo.

Muutos mietityttää

Tavoitteeseen pääsyä voi kuitenkin hankaloittaa se, että ensi vuonna Suomessa astuu voimaan vapaa hoitoon hakeutuminen. Jo tällä hetkellä potilaat ovat voineet mennä lääkärinsä lähetteellä mihin tahansa sairaalaan oman erva-alueen sisällä.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä näitä laskuja on kertynyt vajaan kahden miljoonan euron edestä vuosittain pääasiassa Taysille.

– Se ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä emme voi tietää, minkä verran näistä tapauksista olisi meiltä joka tapauksessa ohjattu Tampereelle, Karhu huomauttaa.

Hän ei osaa vielä sanoa, kuinka vapaa hakeutuminen Suomessa ja Kanta-Hämeessä käytännössä tulee näkymään.

– Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan se voisi merkitä, että noin viisi prosenttia menee muualle, Karhu kertoo.

Päivystyspotilaat vähenivät

Ostojen lisäksi keskussairaalassa syynätään jatkossa entistä tarkemmin henkilöstömenoja, esimerkiksi vapautuvien vakanssien täyttöä.

Lisäksi selvityksen alla ovat kaikki tukipalvelut ja kuvantaminen.

– Tällaisia keinoja me käydään nyt läpi, ei meillä ole sen kummempia taikatemppuja, Karhu sanoo.

Tilaajarenkaan tapaamisessa hämeenlinnalaiset neuvottelijat kiinnittivät huomiota myös päivystyksen kuluihin, jotka ovat kasvaneet parin viime vuoden aikana muuta terveydenhuoltoa nopeammin.

Toisaalta päivystyspotilaiden määrä on tänä vuonna vähentynyt lähes neljänneksellä, mikä tarkoittaa lähes 2000 potilasta vähemmän kuin vuosi sitten. 23,1 prosentin vähennys johtuu erikoissairaanhoidon päivystyksen loppumisesta Riihimäellä.

Kaikkiaan erikoissairaanhoidon kokonaiskysyntä on laskenut 4,5 prosentilla.

– Mitä Riihimäen muutos kaikkinensa vaikuttaa, en uskalla sanoa siihen vielä mitään. Se näkyy vasta myöhemmin, Karhu toteaa. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020