fbpx
Kanta-Häme

Keskussairaala pysyy löyhässä hirressä

Päivystys jatkuu Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Maakunnassa joudutaan kuitenkin edelleen jännittämään, kuuluuko sairaala 12 laajaa ympärivuorokautista päivystystä antavan sairaalan joukkoon. Keskussairaala saattaa joutua suppeaa päivystystä hoitavien joukkoon.

Jollei keskussairaalassa enää jatkossa toimi laaja yöaikainen päivystys, esimerkiksi aivoinfarktipotilaiden liuotushoito siirtyy Hämeenlinnasta muualle. Vielä on täysin auki, minne potilas silloin kuljetettaisiin. Synnytysten kohtalo on vielä täysin avoinna.

Jos laissa tullaan määrittämään keskussairaala suppean päivystyksen sairaalaksi, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki pelkää toiminnan joutuvan kuihtumiskierteeseen.

Asema akuuttilääketieteen osaamiskeskuksena horjuisi ja kilpailu osaajista vaikeutuisi. Huippuosaajat hakeutuisivat huippusairaaloihin.

– Keskussairaala kuuluu ilman muuta kirkkaasti laajaa päivystystä tarjoavien sairaaloiden joukkoon. Jos toimintaa mitataan väestöpohjan tai toiminnan perusteella, perusteita laajaan päivystykseen ei voida kiistää, Kiemunki sanoo.

Kiemunki lähtee ajatuksesta, että synnytyssairaalan päivystys vahvistettuna noin 10 erikoisalan takapäivystyksellä täyttää laajan päivystyksen kriteerit.

Nykyinen päivystyksestä annettu asetus sekä synnytykset puoltavat molemmat Kanta-Hämeen keskussairaalan aseman säilyttämistä.

– Maakunta tulee taistelemaan sairaalan asemasta. Lakia ei ole vielä hyväksytty. Nyt maakunnan kansanedustajien ja vaikuttajien on pystyttävä vaikuttamaan eduskuntaan ja pitämään sairaalan asema. Meillä ei ole varaa menettää erikoissairaanhoidon palveluita ja satoja työpaikkoja, Kiemunki vaatii.

Hämeenlinnan tilaajajohtaja Jukka Lindberg ei usko, että päivystävien sairaaloiden työnjaosta pystytään jatkovalmistelussa päättämään helposti. Lindberg muistuttaa, etteivät sairaalat ole samalla viivalla. Erikoistuminen ja resurssit vaihtelevat eikä selkeää jakoa suppeaa tai laajaa päivystystä antaviin ole.

Toistaiseksi hallituksen suunnitelmat, sairaaloiden sijainti ja luokittelu herättävät lähinnä kysymyksiä. Maanantainen tiedotustilaisuus ei antanut vastausta kysymyksiin, jotka hiertävät maakuntia.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri odotti vastausta kysymyksiinsä, mitkä ovat 12 päivystysalueen sairaalaa, mitkä kolme aluetta järjestävät yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhoitonsa ja miten määritellään laaja ja suppea ympärivuorokautinen päivystys.

– Vastaukset jäivät saamatta. Asiat ovat valmistelussa. Emme saaneet varmuutta edes siihen, onko Kanta-Häme itsehallintoalue ja oma sote-alueensa, Isolauri toteaa.

– En epäile Kanta-Hämeen itsehallintoasemaa, johon sekä kantokyky että väkiluku oikeuttavat. Omaa sote-aluetta puoltavat, että järjestämme jo nyt maan kolmanneksi edullisimmin kustannuksin sote-palvelut ja toiseksi edullisimmin terveyspalvelut.

Sekä Isolauri että Kiemunki ennustavat uudistuksen säästöjen sijaan kasvattavan varsinkin muutosvaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon menoja.

Isolauri uskoo perusterveydenhuollon asiakasmäärien kasvavan, kun lääkäriin pääsee nykyistä helpommin. Kiemunki taas laskee muutoksen merkitsevän koko maassa miljardiluokan lisämenoja, kun resursseja jaetaan uudelleen sairaaloiden kesken.

Kanta-Hämeessä useamman vuoden ajan valmisteltu oma maakunnallinen sote-malli istuu hallituksen nyt julkistamaan sote-ratkaisuun. Sairaanhoitopiirin johtajan Jouko Isolaurin, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän perusterveydenhuollon palvelualueen johtaja Jarmo Ruohonen ja Riihimäen terveyskuntayhtymän johtajaylilääkäri Juha Tiainen vakuuttavat, ettei työ ole mennyt hukkaan.

Seudullinen malli sopii maakunnalliseen itsehallintoon ja sote-alueeseen. Riihimäen seudulla malli vapauttaa itsenäisinä kuntina pysytelleiden Hausjärven ja Lopen sote-palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuusta.

Sekä Forssassa että Riihimäellä kuunneltiin tyytyväisinä peruspalveluministeri Juha Rehulan lupausta aluesairaaloiden säilymisestä. Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen sairaalasta rakennetaan parhaillaan perus- ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalitoimen osaamiskeskusta.

Forssan sairaala ei uudessa mallissa enää toimi itsenäisenä, vaan päätöksenteko siirtyy sote-alueelle. Jarmo Ruohonen uskoo, että yhteistyön tiivistäminen onnistuu.

– Muutos ei ole kovin suuri. Jo nyt elämme moniportaisessa sairaalajärjestelmässä, jossa aivoinfarktien liuotushoitopotilaat viedään suoraan Kanta-Hämeen keskussairaalaan ja sydäninfarktipotilaat Tampereelle yliopistolliseen sairaalaan.

Uuden lain mukanaan tuoma valinnan vapaus on sekin vielä kaikille suuri kysymysmerkki. Peruspalveluministeri Rehula selitti valinnanvapauden koskevan perusterveydenhoitoa, mutta myös soveltuvin osin erikoissairaanhoitoa.

Nyt odotellaan, mitä erikoissairaanhoidon palveluja Kanta-Hämeen asukkaat voivat lähteä hakemaan joko yksityisiltä sairaaloilta, terveysasemilta julkisten sairaaloiden sijaan. Yhtä avoinna on, mahdollistaako tuleva rahoitusjärjestelmä yksityisten lääkäriasemien kehittymisen laaja-alaisiksi vaativia leikkauksia suorittaviksi sairaaloiksi. HÄSA

Menot