Kanta-Häme

Keskussairaalan suunnittelu käynnistyy syksyllä

Keskussairaala säilyy Hämeenlinnassa ja myös Lahdessa. Ne saattavat tulevaisuudessa toimia tiiviisti rinnan samalla sote-alueella. Erikoissairaanhoidon kahdelle rinnakkaiselle sairaalalle riittää tarvetta, kun molemmilla on oma erityisalueensa ja profiilinsa.

Aalto-yliopiston sote-tutkijoiden viime viikolla esittämässä 12 itsenäisen sote-alueen mallissa Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirit yhdistetään, mutta alueelle ehdotetaan kaksoissairaalaa.

Kanta-Hämeen soteohjausryhmä ei kannata maakuntarajan ylittävää sote-aluetta. Ohjausryhmä tiedotti tiistaina, ettei mahdollisia itsehallintoalueita voi sanella ylhäältä, vaan niiden on perustuttava alueiden sekä kuntien omaan tahtoon ja erityispiirteiden huomioimiseen. Asiallisia perusteita maakuntajaosta poikkeamiselle ei ole esitetty.

Professori Erkki Vauramo pitää Hämeen sote-alueen lähes 400 000 asukkaan väestöpohjaa riittävänä takaamaan harvinaisempienkin leikkausten laadun korkeana varsinkin, kun sairaalat voivat erikoistua. Samalla syntyy selvää säästöä, kun tilat ja harvoin tarvittavat erikoislaitteet ovat tehokkaassa käytössä.

Vauramo ei ole tässä vaiheessa valmis edes esimerkinomaisesti pohtimaan sairaaloiden työnjakoa, joka jää paikallisesti tehtäväksi.

– Erikoissairaanhoito on vain noin 40 prosenttia sosiaali- ja terveydenhoidon kokonaisuudesta. Painopiste pitäisi olla erityisesti vanhusten asumis- ja lähipalveluiden kehittämisessä sekä kuntoutuksen ja perusterveydenhuollon uudelleen organisoinnissa, muistuttaa Aalto-yliopiston professori Erkki Vauramo.

Kunnissa on meneillään sairaaloiden kilpavarustelu. Näin sanoo sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Varhila. Sairaanhoitopiirit haluavat varmistaa oman sairaalansa tulevaisuuden sote-uudistuksen toteuduttua.

Myös professori Vauramo näkee saman ilmiön, mutta sanoo vain joidenkin sairaanhoitopiirien lähteneen ylikapasiteetin rakentamiseen.

– Esimerkiksi Turussa uusi yliopistosairaala ei ole vielä kokonaan käytössä. Ongelmat syntyvät, kun rakentamisen tarve-ennusteet eivät perustu väestöennusteisiin. Näin on käynyt monella paikkakunnalla, mutta sentyyppinen kehitys pitäisi viheltää poikki, Vauramo toteaa.

Kanta-Hämeen keskussairaalalla on väistämättä edessään vanhan, kohta 40 vuotta käytössä olleen rakennuskannan uusiminen tai peruskorjaaminen.

– Sairaalainvestointeja suunnitellaan 40 vuoden tarpeisiin. Nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme on 1970-luvulta ja auttamatta vanhentunut. On otettava huomioon digitalisaation kehittyminen, laitospaikkatarpeen merkittävä väheneminen ja väestörakenteen muutos, Vauramo sanoo.

Kanta-Hämeen keskussairaalan rakentamisen suunnittelu pääsee käyntiin lokakuussa. Silloin valitaan arkkitehdit, joiden tehtävä on selvitellä ja laatia hankesuunnitelma miten sairaalaa uudistetaan.

– Kaikki vaihtoehdot käydään läpi. Tutkitaan puretaanko ja rakennetaanko 1979 valmistuneen sairaalan vanhat osat uudelleen, korjataanko vanhaa vai rakennetaanko kokonaan uusi ja uudelle paikalle, kertoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri.

Jouko Isolauri ei allekirjoita väitettä sairaaloiden kilpavarustelusta. Kun lähes kaikki sairaalat on rakennettu 1960-1970-luvuilla, niiden käyttöikä on nyt päättymässä ja rakentamistarvetta on yhtä aikaa joka sairaalassa.

Mitä ja millä hinnalla Hämeenlinnan keskussairaalaa rakennetaan, päätetään vasta noin kolmen vuoden kuluttua, kun suunnittelu valmistuu. Siihen mennessä toivottavasti on myös selvinnyt, millainen on sairaaloiden työnjako ja millaista sote-uudistus toimeenpannaan. Hankesuunnitelman on tarkoitus olla valmis ensi vuonna.

Nykyrakennuksien korjaamiseen ja laajentamiseen on viimeisten kymmenen vuoden aikana käytetty 100 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka toivookin, että arkkitehdit pystyvät hyödyntämään niitä. HÄSA

Päivän lehti

9.4.2020