Kanta-Häme

Keskustaan mahtuu tuplasti väkeä

Hämeenlinnan keskustaan, rautatien ja moottoritien väliselle alueelle tavoitellaan jopa 4500 asukasta lisää. Toteutuessaan keskustavisio tuplaisi ydinkeskustan nykyisen asukasmäärän.

Tavoitteena on rento ja reipas pendelöintikaupunki, joka houkuttelisi perheitäkin asumaan kaupungin keskustaan.

Kun väkimäärä kasvaisi, kasvaisi myös palvelujen tarve. Niinpä tulevaisuudessa Hämeenlinnan keskustassa olisi mahdollisesti toriparkki, uusi kauppakeskus, nykyistä enemmän ravintoloita ja kahviloita, elävämmät rannat ja tilaa monenlaisille tapahtumille.

– Jos halutaan, että Hämeenlinna on jatkossakin vahva ja itsenäinen kaupunki, kyllä se laajennusta vaatii. Kun asukkaita on enemmän, keskusta elävöityy automaattisesti ja mahdollistuu kaupallinen jatkumo moottoritien katteelta aina asemanseudulle saakka, kertoo keskustavisiota työstänyt arkkitehti Johanna Närhi Hämeenlinnan kaupungilta.

Hän esitteli vision uusinta luonnosta keskiviikkoiltana kirjastolla Hämeenlinnan vihreiden järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Luistelurata torille?

Kaikkein tiiveimmin asuttaisiin asemanseudulla, Suomenkasarmilla ja Engelinrannassa. Varikonniemeen voisi tulla uusi puutalokaupunginosa, kun taas Suomenkasarmista tulisi urbaani taiteilija- ja kulttuurielämän keskus.

Ruutukaavaa täydennettäisiin lähinnä siellä, missä on eniten uudempaa 1960-90-lukujen rakennuskantaa. Linnan alue, puutalokorttelit ja shoppailukeskusta jäisivät enemmän nykyiselleen.

– Toriparkki ja Kauppakeskus Linnan tontti ovat oikeastaan ainoita aivan ydinkeskustan suurempia julkisia rakennuskohteita. Liikerakentamista kuten vaikkapa kivijalkakauppoja toivotaan myös Engelinrantaan, Närhi sanoo.

Hänen mukaansa ydinkeskustaan kaivataan lisää oleskelutiloja sekä lapsille ja nuorille, että myös vanhuksille. Yhtenä ideana voisi olla pieni leikkipaikka Reskalla ja vaikkapa petankki- ja luistelumahdollisuus torille.

– Tavoite on saada keskustaan perheitä. Niitä tarvitaan, jotta Hämeenlinnan huoltosuhde paranee. Jatkossa julkisia palveluita suunnitellaan siten, että tähän väestökehitykseen pystytään vastaamaan, Närhi sanoo.

Keskiviikon keskustelutilaisuudessa kyseenalaistettiin keskustan tiivistämisen tarve ja ehdotettiin lisärakentamista esimerkiksi Kantolaan ja kaupungin laitamille.

Närhi muistuttaa, että valtakunnallisestikin tavoitteena on tiivistää yhteiskuntarakennetta, sillä laajempaan hajautukseen ei ole varaa.

– Eivät uudet asukkaat ole keskustan nykyisille asukkaille vain haitta, Närhi sanoo.

Palautetta kerätään

Keskustavisio ei suinkaan ole vain Närhen omaa ajattelua, vaan tavoitetilan on määritellyt maaliskuun lopulla kaupungin johdosta, virkamiehistä, luottamushenkilöistä sekä muun muassa kaupunkikeskustayhdistyksen ja yrittäjien edustajista koostuva ohjausryhmä.

Alun perin ohjausryhmällä oli edessään kaksi skenaariota, joista se valitsi enemmän asukkaita keskustaan tuovan vaihtoehdon suunnitelman pohjaksi. Myös toisesta vaihtoehdosta yhdisteltiin parhaita paloja uuteen luonnokseen.

Ohjausryhmän tavoitteiden pohjalta laaditaan syksyyn mennessä varsinainen keskustavisio.

Yhdyskuntalautakunnan on tarkoitus käsitellä sitä kesäkuun kokouksessaan. Kaupunginhallituksen keskustavision pitäisi edetä syyskuussa ja valtuuston eteen sen jälkeen.

Myös kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan suunnitelmaan. Palautetta kerätään muun muassa kesätorin ja markkinoiden yhteydessä, internetissä sekä keskustelutilaisuudessa. (HäSa)