Kanta-Häme

Keskustan vanhin rakennus vihittiin käyttöön 220 vuotta sitten

Hämeenlinnan keskustan vanhin rakennus vihittiin käyttöön joulukuussa 1798. Kirkon etappia juhlistettiin sunnuntaina.
Hämeenlinnan kirkon penkkirivit täyttyivät sunnuntaina 220 vuotta sitten käyttöön vihityn kirkon juhlatilaisuuteen.

Hämeenlinnan kirkko täytti 220 vuotta sunnuntaina. Suomen kustavilaisessa rakennustaiteessa kirkko on arkkitehti Anu Laurilan mukaan ainutlaatuinen.

– Jokaisella kirkolla on toki oma historiansa. Hämeenlinnan kirkko eroaa muista alkuasetelmiltaan, juhlatilaisuudessa sunnuntaina puhunut arkkitehti sanoo.

Pohjolan pikku-Pantheoniksi tituleerattua kirkkoa rakennettiin vuosina 1792–1798. Rakennuksen esikuvaksi valikoitui kaikkien jumalien temppeli Pantheon.

Kun kirkkoa laajennettiin myöhemmin vuonna 1892, pyöreä muoto sai väistyä. Uusi muoto oli ristikirkko.

– Se tavallinen tarina on, että kirkkoa on laajennettu, kun seurakunta on kasvanut. Toisaalta kirkon sisustukseen ovat voineet vaikuttaa liturgiassa tapahtuneet muutokset, Laurila sanoo.

Vaikka kirkon muoto on muuttunut, alkuperäisen idean voi hänen mukaansa edelleen hahmottaa kirkkoa katsellessa.

– Erikoisuus on hahmotettavissa, kunhan tietää, mitä katsoo.

Laurila luonnehtii kirkon, Armas Lindgrenin toripaviljonkien ja torin muodostamaa kokonaisuutta kaupunkirakennustaiteelliseksi sommitelmaksi. Elementit edustavat eri aikakausia.

Aiemmin museoviraston asiantuntijatehtävissä eri kirkoissa toimiessaan Laurila seurasi tarkasti Hämeen kirkkoja.

Hämeenlinnan kirkon historian selvittäminen on hänestä kiinnostavaa siksikin, että hän on kaupungin asukas.

– Minua on aina häirinnyt kirkon pyöreä muoto, kun rakennuksessa on kuitenkin ristisakarat, Laurila sanoo.

220-vuotiasta kirkkoa on kunnostettu juhlavuonna sekä sisä- että ulkopuolelta: lattia korjattu ja ulkoseinät on pesty ja maalattu.

Kirkkoherra Timo Kalaja korostaa kirkon 220-vuotisjuhlaa merkittävänä etappina, onhan kirkko keskustan vanhin rakennus.

– Kirkko on niitä harvoja rakennuksia, jotka ovat säilyneet kaupunkikeskustassa. Esimerkiksi vuoden 1831 tulipalossa kirkko säilyi, vaikka tapuli ja lukuisat muut rakennukset paloivat, Kalaja sanoo.

Sunnuntain juhlatilaisuus suunniteltiin arvokkaaksi.

Kalaja ilahtui saadessaan paikalle kolme asiantuntijaa. Anu Laurilan lisäksi kirkossa puhuivat dosentti Ilkka Teerijoki ja professori Simo Heininen.

Kirkon ja kaupungin historiaa käsitelleiden puheiden lomassa esiintyivät seurakunnan kuorot ja kanttorit.

Kanttori Heikki Seppänen kertoo, että tilaisuuteen tarkasti valittu Händelin ja Mozartin musiikki on peräisin 1700-luvun lopulta.

– Tilaisuuteen haluttiin nimenomaan sen ajan musiikkia, jolloin kirkko on rakennettu, Seppänen kertoo. HäSa