Kanta-Häme

Keskustelu kotitalousjätteen kuljetuksista alkanee uudestaan

Vain muutama vuosi sitten kunnissa kiivailtiin siitä, saavatko omakotiasukkaat ja taloyhtiön kilpailuttaa itse jätteenkuljetuksensa vai pitäisikö kunnan hoitaa kilpailutus. Tunteet kävivät kuumina.

Keväällä uudistuva jätelaki nostaa asian jälleen esille. Nyt päätösvalta on kuntien yhteisellä jätelautakunnalla. Lautakunnan toimialue ylittää Kanta-Hämeen maakunnan rajat.

Laki pyrkii ohjaamaan kotitalousjätteen kunnalliseen kilpailuttamiseen, muttei pakota siihen. Jollei kunnalliseen kilpailutukseen mennä, kuntien on tiukennettava jätteenkuljetuksen valvontaa nykyisestä.

Vastuun jätteiden alueellisista keräyspisteistä laki siirtää kunnilta tuottajille. Tällä pyritään tihentämään keräysverkkoa.

Kuntien yhteinen jätelautakunta päättää

Yhteisen jätelautakunnan toiminta Kiertokapulan toimialueella on vasta käynnistymässä. Lautakunta on perustettu, tehtävistä sovittu ja paikat jaettu jäsenkuntien kesken, mutta syksyn kunnallisvaalien seurauksena jäsenet vaihtuvat ensi vuoden alussa.

Nykyinen puheenjohtaja on lautakunnan isäntäkuntaa Hämeenlinnaa edustava Mauri Iivonen (kok./sit.)

Hän ei halua ottaa voimakkaasti kantaa tuleviin järjestelyihin, kun tietää jäävänsä pois puheenjohtajan tehtävästä.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kotitalousjätettä esimerkiksi Hämeenlinnassa voisi kerätä useampi yritys, mutta monen yrityksen operointi samalla kulmakunnalla ei tunnu järkevältä. Kuljetusyrityksiä pitäisi kohdella tasapuolisesti ja pienilläkin yrityksillä pitää olla toimintaedellytykset, hän sanoo.

Ihmiset haluavat valita itse jätefirmansa

Lassila&Tikanojan yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Jorma Mikkonen kertoo, että joillakin paikkakunnilla, lähinnä pienehköissä kaupungeissa, kotitalousjätteen kuljetuksesta on jo päätetty. kaikki ovat päätyneet säilyttämään jo käytössä olevan järjestelmän riippumatta siitä, onko se vapaa kilpailutus vai kunnallinen kilpailutus.

Yhtiön teettämän kyselytutkimuksen mukaan 68, 4 prosenttia Hämeenlinnan kuluttajista haluaa itse valita jätehuoltoyhtiönsä.

Jorma Mikkosen mukaan kiinteistökohtaisen jätteenkeräyksen keskittäminen ei mainittavasti vähennä liikennemääriä tai kuljetusten päästöjä. Sen sijaan keräämistä voitaisiin tehostaa käyttämällä monilokeroisia jätteenkuljetusautoja

Hän myös kertoo, että jätteet mieluiten lajitellaan omassa pihassa. Jäteastioiden lukumäärän lisäämiseen kotitalouksissa hän ei usko, mutta sanoo, että esimerkiksi kaikenlaiset pakkaukset voitaisiin kerätä yhteen astiaan ja eritellä jätteenkäsittelylaitoksissa, jos laitoksia rakennetaan. Sen lisäksi kotona eriteltäisiin biojäte ja sekajäte.

Kierrättämistä voisi tehostaa paljon

Mikkonen kertoo, että kyselytutkimuksen mukaan tavalliset ihmiset suhtautuvat päättäjiä myönteisemmin jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen. Esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla energiaksi poltettavaksi menee paljon sellaista tavaraa, joka sopisi kierrätettäväksi.

– Kuntapäättäjien asenteet eivät ole linjassa EU:n tavoitteiden kanssa. Polttaminen koetaan helpoksi ja turvalliseksi ratkaisuksi, mutta samalla tuhotaan raaka-ainetta ja lisätään kasvihuonepäästöjä, hän sanoo.

Mikkosen mukaan kierrätys työllistää 25 kertaa enemmän kuin jätteen dumppaaminen kaatopaikalle. Suomeen voitaisiin esimerkiksi saada tuhansia uusia työpaikkoja lisäämällä kierrätystä. Koko Euroopan alueella hävitetään viiden miljardin euron arvosta kierrätyskelpoista materiaalia joka vuosi.

EU pyrkii vähentämään jätteen syntyä ja lisäämään kierrätystä. Suomi on Euroopan kierrätyksessä keskitasoa eli edellä Itä-Euroopan maista, mutta jäljessä parhaista kierrättäjistä. Suomessakin jätteen hautaamisesta kaatopaikoille pyritään eroon muutaman vuoden kuluessa. (HäSa)

Päivän lehti

8.4.2020