fbpx
Kanta-Häme

Keskustelu terveysasemista ryöpsähti

Kuntalaista hämmentää viime päivien keskustelu pienten terveysasemien tulevaisuudesta.

Yhtenä päivänä terveyskeskusliikelaitos pohtii muutaman pienen terveysaseman lakkauttamista, toisena virkamiehet ja lautakunnan puheenjohtaja vakuuttavat, ettei lakkautusta ole edes harkittu.

Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan puheenjohtaja Katriina Laaksonen (kok.) harmittelee tätä.

– Keskustelu on nyt lähtenyt lapasesta ja ryöpsähtänyt aivan liian pitkälle. Siitä täytyy osin syyttää itseänikin, koska olen pyytänyt lautakunnan päätöksenteon pohjaksi laskelmia siitä, mitä mikin asia terveydenhuollossa maksaa.

Tavoitteena on ollut saada pohjaa päätöksille.

Huoli ymmärrettävää

Laaksonen ei ihmettele, että julkisuuteen nyt tulleet tiedot aiheuttavat huolta pienten terveysasemien asiakkaissa. Hän vakuuttaa ymmärtävänsä esimerkiksi hauholaisten ja renkolaisten huolen.

– Olen aivan samaa mieltä heidän kanssaan. On eri asia, jos terveysasemalle on 30 kilometriä tai kolme kilometriä. Ja on kurjaa, että nyt kuntalaisia pelottaa.

Hän tulkitsee terveyskeskusliikelaitoksen johtokunnan tiistaista ehdotusta siten, että siellä haluttiin laskelmat kaikkien pienten terveysasemien kustannuksista.

Hän muistuttaa, että tiukassa tilanteessa on varmasti järkevämpää maksaa henkilöstöstä kuin seinistä. Sehän on ollut terveyskeskuksen johtokunnankin ajatus.

Hän kuitenkin toteaa, ettei lautakunnassa ole käyty keskustelua kantakaupungin ulkopuolella sijaitsevien terveysasemien lakkauttamisesta. Eikä sellainen kuulu nelivuotisiin palvelusuunnitelmiin.

Keikkalääkärit historiaan

Liikelaitoksen ensi vuoden budjettiin on tulossa sopeuttamistoimia.

– Mitä ne ovat, sitä meillä on vielä aikaa miettiä budjettiesitykseen tulevan raamin sisällä.

Hän pitää hyvänä alkuna terveyskeskuksen suunnitelmaa luopua pääosin keikkalääkärien käytöstä.

– Ei ainoastaan Hämeenlinnassa, mutta noin yleisesti ottaenkin on huomattu, että lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon on kasvanut. Yhtenä syynä siihen ovat olleen kokemattomat vuokralääkärit. Varmuuden vuoksi kirjoitetaan lähete, kun ei tunneta potilasta ja oma ammattikokemus on vähäistä.

Laaksonen mielestä henkilöstön rekrytoinnissa on tärkeää, että yksikön toiminta on hyvin organisoitu ja työyhteisö toimii hyvin tiiminä.

– Henkilöstä ei kilpailla pelkästään palkalla.

Hän myös harmittelee sitä, että organisaatiouudistuksia tehdään usein silloin, kun on taloudellisesti pakko.

– Uskon siihen, että terveydenhuollon henkilöstö voisi liikkua potilaiden luokse. Silloin raha ei olisi seinissä kiinni. Toiminnan kehittämiseen pitäisi kuitenkin olla aikaa eikä pakon pitäisi sanella sitä. (HäSa)

Menot