Kanta-Häme

Keuhkosyövän karu kuva

Keuhkosyöpä paljastuu edelleen usein vasta pitkälle edenneenä eli käytännössä niin myöhään, ettei paljonkaan ole tehtävissä taudin nujertamiseksi.

Tyypillinen keuhkosyöpäpotilas on noin 60-vuotias pitkään tupakoinut mies. Naisten keuhkosyövät ovat kuitenkin peräti kaksinkertaistuneet vuoden 1980 jälkeen.

– Viime vuonna löydettiin perä perää useita hyvin pitkälle edenneitä keuhkosyöpiä, kertoo osastonlääkäri Tuomas Rosberg Kanta-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien poliklinikalta. Joukossa oli myös naispotilaita.

Potilaan eliniän ennuste olisi Rosbergin mukaan parempi, jos kasvaimet löydettäisiin varhaisemmassa vaiheessa ja leikattaisiin. Levinnyttä keuhkosyöpää ei voi leikata pois.

– Keuhkosyövistä vain viidesosa löydetään niin aikaisessa vaiheessa, että kasvaimen voisi leikata. Näistäkään tapauksista suurta osaa ei leikata leikkausriskiä kohottavan muun sairauden vuoksi.

Onko yskä muuttunut?

Keuhkosyövästä tekee salakavalasti etenevän sairauden se yksinkertainen asia, että keuhkoissa ei ole tuntoa.

– On vain yskänrefleksi. Ensimmäinen kysymys kuuluukin: onko pitkään jatkunut yskä muuttunut?

Keuhkolääkäri Rosberg huomauttaa, että yskä ei ole koskaan normaalin terveyden merkki, vaan oire jostakin. Hyvä muistiohje on sellainen, että yskän vuoksi pitää kääntyä lääkärin puoleen, jos aamuisin pitää varata yskimiseen ylimääräistä aikaa.

– Kysymys saattaa olla myös keuhkoahtaumataudista, mutta siihenkin on olemassa omat hoitonsa.

Jossakin vaiheessa keuhkosyöpään sairastuneen ysköksistä voi tulla verisiä.

– Kaikki eivät kuitenkaan reagoi asiaan vielä silloinkaan.

Päivittäiset kivut alkavat olla jo levinneen taudin merkki.

– Kivut voivat olla nielemiskipuja, pääkipua, kylkikipua tai kaulan tyvessä tuntuvaa kipua.

Pääkipu on Tuomas Rosbergin mukaan tyypillisesti sellainen epäspesifi kipu, jota ei useinkaan osata yhdistää keuhkosyöpään.

Hitaasti kehittyvä tauti

Keuhkosyöpä on yhä erittäin vakava ja pelätty sairaus, joka kehittyy hitaasti, jopa vuosien aikana, ja sen pikkuhiljaa paheneviin oireisiin voi tottua ajan kuluessa.

– Miehiin on epäasiallisesti iskostettu velvollisuus pärjätä itse. Naiset yleensä lähtevät herkemmin kysymään apua lääkäriltä.

Tuomas Rosbergin mukaan takana saattaa olla myös sairauden pelko, kun hoitoon hakeudutaan viiveellä.

– Pelon vuoksi ei kannata empiä, vaan lääkäri auttaa oireiden selvittämisessä.

Hoitomuodot ovat kehittyneet, mutta keuhkosyöpä johtaa edelleen suurimmalla osalla potilaista kuolemaan ennemmin tai myöhemmin taudin edetessä uudelleen.

– Viiden vuoden jälkeen elossa olevien osuutta ei ole juuri saatu nousemaan levinneessä taudissa.

Tuomas Rosberg vertaa tilannetta 1970-lukuun ja 1980-luvun alkuvuosiin.

– Keuhkosyöpää ei voi pitää enää samaan tapaan kuolemantuomiona.

Käytössä ovat tehokkaimmat solusalpaajayhdistelmät ja soveltuville potilaille uusimmat syöpälääkkeet eli mutatoituneeseen molekyyliin kohdistuva lääkehoito.

– Hoidot ovat muuttuneet laadukkaammiksi, ja potilaiden elämänlaatua pystytään kohentamaan, mutta syöpien ennuste ei ole paljonkaan muuttunut.

Seulonnat epävarmoja

Keuhkosyöpäkuolleisuuden alentamista seulontatutkimuksilla on tutkittu runsaasti.

Keuhkoröntgenkuvan ongelmana on se, ettei kuvista löydetä aikaisessa vaiheessa olevia keuhkosyöpiä. On todettu, ettei yli 55-vuotiaille yli 30 askivuotta tupakoineille kerran vuodessa otettu röntgenkuva vaikuta kuolleisuuteen.

– Olemme kuitenkin sanoneet, että ottakaa niitä tavallisia keuhkoröntgenkuvia.

Rosbergin mukaan kuluneen talven aikana on keskussairaalan keuhkoklinikan ja Hämeenlinnan terveyspalveluiden lääkäreiden kesken kerrattu keuhkosyövän oireita ja tutkimuksia.

– Toivomme kaikki, että keuhkosyövät löydettäisiin mahdollisimman aikaisin.

Seulontoina tehdyllä tietokonetomografia- eli viipalekuvauksella on osastonlääkäri Tuomas Rosbergin mukaan pystytty pienentämään kuolleisuutta amerikkalaisten tutkimusten mukaan.

Kääntöpuolena on tehty turhia leikkauksia, kun kaikki löydökset eivät olekaan osoittautuneet keuhkosyöviksi.

– Pieni tiivistymälöydös tietokonetomografiassa on useimmiten arpi. Nykyisin tieteellinen tutkimus etsii verikokeiden yhdistelmää, jolla voitaisiin valita löydökset, joita voisi turvallisesti seurata ilman leikkausta.

Joku onnekas paranee

Pitkälle edennyttä keuhkosyöpää hoidetaan oireenmukaisesti, kuten esimerkiksi kipulääkityksellä.

Keuhkosyövissä ja niiden etenemisessä on yksilöllisiä eroja.

– Onhan se harvinaista, mutta aina joskus joku onnekas myös paranee. (HäSa)

Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Tuomas Rosberg puhuu keuhkosyövän hoidosta Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen vertaistapaamisessa torstaina 22. toukokuuta kello 13 syöpäyhdistyksen tiloissa osoitteessa Palokunnankatu 10D 26, Hämeenlinna.