Kanta-Häme

Keväällä käydään jättipalsamien kimppuun

Janakkalalaisen Marja-Leena Niemisen iso urakka on valmis. Hän on saanut valmiiksi jo kolmannen ison valokuvakirjan Janakkalan ympäristötalkoista.

Viimeisin kirja käsittää vuosina 1986–2014 järjestetyt talkoot ja tapahtumat. Kirjan tuoreimmat kuvat ja lehtileikkeet ovat viime keväältä.

Taistelua vieraslajia vastaan

Ympäristö ei säily hyvänä ilman ponnisteluja, joten talkoot kunnassa jatkuvat. Marja-Leena Nieminen kertoo, että tänä ja ensi vuonna yritetään pelastaa Leenanlampi ja Myllyoja jättipalsamin kynsistä.

Ensimmäiset jättipalsamitalkoot ovat toukokuussa. Vieraslaji on päässyt pahasti leviämään Leenanlammen ja Myllyojan ympäristöön noin kymmenen viime vuoden aikana.

– Jättipalsamin ongelmana on, että se tukahduttaa kaikki muut kasvit. Myllyoja olisi parhaimmillaan todellinen keidas ja väriläiskä Turengin keskustan tuntumassa.

Palsamia vastaan ainakin neljät talkoot

Jättipalsamia ei kuitenkaan nujerreta yhdellä talkootapahtumalla eikä pienellä joukolla. Kasvi on sitkeä.

– Tarvitaan 40–50 ihmistä toukokuussa, ja toisen kerran elokuussa. Ja sama uudelleen ensi vuonna.

Marja-Leena Nieminen uskoo, että tarpeeksi iso talkooporukka saadaan kasaan.

– Olen ikuinen optimisti!

Toisaalta uskoa vahvistaa se, että aiemmat ympäristötalkoot ja niitä seuranneet kunnan järjestämät Kui siistii -tapahtumat ovat saaneet väkeä liikkeelle Turengissa ja Tervakoskella.

– Samoin ovat kylätoimikunnat perinteisesti pitäneet huolta kylänraittien siisteydestä. Janakkalalaiset arvostavat hyvää ympäristöä.

Nieminen, eläkkeellä oleva kirjastotoimenjohtaja, on jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan kunnostautunut vihertalkoiden puuhaihmisenä. Kirjojen kuvat kertovat, minkälaisia muutoksia on saatu aikaan.

Hyvänä esimerkkinä vihertämisen vaikutuksista on Paturin alue Turengin liikenneympyrän lähellä, jonka kohentaminen alkoi 1980-luvun puolivälissä.

Puutarhurin virka tuli ja meni

Pelkillä talkoilla, yritysten antamilla lahjoituksilla ja vapaaehtoistyöllä ympäristö ei kuitenkaan kehity riittävästi. Tarvitaan myös ammattilaisen työpanosta ja suunnittelua. Nieminen korostaa kunnanpuutarhurin työn merkitystä.

Kun vihertalkoot aloitettiin vuonna 1983, maalaiskunnissa ei juuri ollut kunnanpuutarhureita. Aktiivisten viherihmisten tavoitteena oli saada Janakkalaan tällainen virka. Tavoite toteutui, ja kunta palkkasi Eero Simolan vuonna 1987.

Sama mies työskentelee kunnassa edelleen, mutta ei puutarhurina, vaan viime vuodesta lähtien kunnossapitopäällikkönä. Kunta toteutti säästöohjelmaansa yhdistämällä virkojen tehtäviä ja muuttamalla tehtävänimikettä.

– Kun kuntaan joskus valitaan uutta kunnossapitopäällikköä, hän tuskin on koulutukseltaan puutarhuri, Nieminen suree.

Kävelykatu saa taas kukkia

Yritysten kustantamat ja Kiipulan tekemät kukkaistutukset koristivat Turengin kävelykatua viime kesänä. Kukkaloistoa on luvassa myös tulevana kesänä.

– Tällainen piristää ihmisiä. Viime kesän kukista tuli paljon myönteistä palautetta.

Janakkalassa ympäristöä on viherretty ja kohennettu niin lamavuosina kuin parempinakin taloudellisina aikoina. Nieminen on vakuuttunut siitä, että nyt laman aikana vihertyö vasta tärkeää onkin.

– Myönteistä pöhinää tarvitaan. Enemmän kuin rahaa, tämä vaatii ihmisiltä aikaa, halua ja asennetta. (HäSa)

Päivän lehti

7.4.2020