Kanta-Häme

Kieli ja kulttuurintuntemus auttavat työllistymisessä

Oman äidinkielen osaaminen ja kulttuurin tunteminen parantavat maahanmuuttajan työllistymismahdollisuuksia. Kotoutumispalveluiden asiantuntija Marju-Riitta Salonen Hämeen TE-toimistosta sanoo, että etenkin pääkaupunkiseudulla on kaivattu esimerkiksi filippiiniläisiä opettajia.

– Opettajilla pitää olla hallussa sikäläinen kieli. Pääkaupunkiseudulla on paljon lapsia, joiden oma äidinkieli halutaan säilyttää opetuksen avulla, Salonen sanoo.

Myös hoitoalalla kaivataan jatkuvasti enemmän maahanmuuttajia, sillä päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa on yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia asiakkaita.

– Vanhuksilla unohtuu usein myöhemmin opittu kieli ja vain oma äidinkieli esimerkiksi venäjä jää jäljelle. On iso apu, jos hoivahenkilökunta puhuu venäjää, Salonen sanoo.

Asiantuntijana potilaille

Syrjinnän kieltävän lainsäädännön vuoksi työpaikkailmoitukseen ei voida kirjoittaa suoraan, että työnhaussa suositaan maahanmuuttajia. Jotkut sosiaali- ja terveysalan työpaikat sopivat kuitenkin maahanmuuttajille kantasuomalaisia paremmin.

– Hakijan täytyy itse oivaltaa työnkuvauksesta, että onko hänen osaamisensa ja valmiutensa mahdollisimman hyvin työtehtävään sopivia, Suomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto sanoo.

Työskennelläkseen sosiaali- ja terveydenhuollon parissa, maahanmuuttajalla täytyy olla Suomessa hyväksytty ammattikoulutus sekä potilasturvallisuuden vuoksi myös riittävä suomen kielen taito.

Maahanmuuttajien tiedoista on apua etenkin kulttuurin ja uskonnon vuoksi eroavien tapojen osalta.

– Hoitopäätökset, jotka voidaan käsittää eri tavoilla toisissa uskonnoissa ja kulttuureissa, täytyy pystyä selittämään potilaalle tämän omalla äidinkielellä. Potilaalla on oltavat riittävät tiedot, että hän voi tehdä itselleen sopivan ratkaisun, Merasto sanoo.

Yrittäjyyshenki kukoistaa

Marju-Riitta Salosen mukaan kuljetusalalla on kysyntää venäläisille rekkakuskeille, sillä tavaraa liikkuu Suomen ja Venäjän rajalla molempiin suuntiin.

Maahanmuuttajia työllistäviä aloja on Salosen mukaan loppujen lopuksi todella monia. Monet maahanmuuttajataustaiset henkilöt perustavat myös yrityksiä, jotka työllistävät yleensä pari henkilöä.

– Kaikille tulevat tietenkin ensimmäiseksi mieleen pitseriat, mutta kenttä on todella laaja, kosmetologeista kampaajiin ja remontoijiin, Salonen sanoo.

Salosen mukaan monet maahanmuuttajat ovat yrittäjähenkisiä, sillä heidän aiemmissa kotimaissaan on kannustettu tällaiseen työskentelyyn.

Akateemisesti koulutetuilla maahanmuuttajilla on myös usein etulyöntiasema esimerkiksi kansainväliseen kauppaan tai kääntämiseen ja tulkkaamiseen liittyvissä työtehtävissä. (HäSa)

Päivän lehti

26.1.2020