Kanta-Häme

Kielitaito on harvoin ongelma

Ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden kielitaitopuutteita ei koeta Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä isoksi ongelmaksi. Tapaukset, joihin on jouduttu puuttumaan, ovat koskeneet päivystyslääkäreitä, joiden palvelut kuntayhtymä ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta.

Attendo on tuottanut kaiken virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen kuntayhtymän alueella vuodesta 2005 lähtien. Kaikkiaan kuluneiden yhdeksän vuoden aikana kahden tai kolmen lääkärin kielitaito on koettu niin puutteelliseksi, että sopimusta Attendon kanssa ei ole heidän osaltaan jatkettu.

– Määrä on mielestäni vähäinen. Päivystystä on 364 päivänä vuodessa ja yhdeksän vuoden aikana on ehtinyt olla aika monta päivystäjää, perusterveydenhuollon johtava lääkäri Jarmo Ruohonen linjaa.

YLE Häme uutisoi aiemmin viikolla lääkäreiden kielitaito-ongelmista. Muutamien lääkäreiden kohdalla puutteellinen kielitaito havaittiin sekä työyhteisössä että asiakkailta saadun palautteen perusteella.

Virosta ja Venäjältä

Valtaosa Forssan seudun kuntayhtymässä työskentelevistä ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä on kotoisin Virosta tai Venäjältä. Kielitaito-ongelmia on ollut kauempaa, Aasiasta tulleiden lääkäreiden kanssa.

– Palvelun tilaajana me olemme tietysti vastuussa, että päivystyslääkärit ovat kaikilta osin päteviä. Toisaalta palvelun tuottajalla eli Attendolla on myös vastuu siitä, että heidän välittämillään lääkäreillä asiat ovat kunnossa. Eli että heillä on oikeus toimia Suomessa lääkäreinä, riittävät taidot päivystyslääkärin työhön sekä kielitaito, Ruohonen listaa.

Ruohosen mukaan kulttuurierot lääkärin ja hoidettavan välillä näkyvät toisinaan vuorovaikutustilanteissa.

– Tähän liittyvää palautetta tulee silloin tällöin.

Asiakaspalautetta ei tule päivystyslääkäreistä merkittävästi enempää kuin vakilääkäreistäkään. Palautteet käsittelevä kehittämispäällikkö Raija Virtanen vahvistaa, että esimerkiksi kielitaidosta annetaan palautetta harvoin.

– Viimeisen kahden vuoden aikana pari–kolme palautetta on koskenut kielitaitoa. Pelkästään viime vuonna asiakaspalautteita tuli yhteensä noin 300.

Pätevyys palkkaajan tarkistettava

Hyvinvointikuntayhtymän potilasasiamiehen Maija Heiskasen kokemus vastaa edellisiä.

– En tarvitse edes kaikkia yhden käden sormia laskeakseni tähän liittyviä tapauksia.

Jarmo Ruohosen mukaan puutteita lääkäreiden pätevyydessä tai osaamisessa ei ole myöskään havaittu. Paljon puhutun valelääkäritapauksen jälkeen kuntayhtymässä käytiin läpi kaikkien niiden lääkäreiden taustat, jotka ovat opiskelleet ulkomailla.

– Sopimuskumppanit kävivät tarkalla seulalla läpi omat lääkärinsä. Yhtään sellaista tapausta ei löytynyt, jossa lääkärillä ei olisi oikeutta toimia lääkärinä Suomessa tai ei olisi sitä koulutustaustaa, jonka hän on esittänyt.

Ruohosen mukaan ulkomaalaistaustaisten osuus hoitohenkilökunnasta kasvaa aivan kuten muillakin aloilla. Ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä ei ole ainoastaan keikkatyöläisten joukossa, vaan he hakeutuvat usein myös vakituisiin virkoihin.

– Myös EU:n ulkopuolelta tulevien määrä on kasvussa. Heidän osaltaan integroituminen suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään on moninkertainen prosessi verrattuna EU-maista tuleviin. Siihen kuuluu lisäkoulutusta ja -kursseja, käytännön tenttejä ja kielitestejä, Ruohonen listaa.

Lääkärien pätevyydestä huolehtii aina se taho, johon henkilö on virkasuhteessa.

– Jos me palkkaamme EU:n ulkopuolelta tulevan lääkärin, on hän ensin harjoittelijan roolissa, sitten laillistetun lääkärin valvonnassa toimivan lääkärin roolissa. Laillistuksen saa vasta, kun tarvittavat kurssit ja tentit on suoritettu. (HäSa)