Kanta-Häme

Kielletty kommunismi synnytti Punaisen kolmion

Kuka oli Hertta Kuusinen?

Kommunisti Otto Wille Kuusisen tytär, kommunisti, kansanedustaja, ministeri ja äänikuningatar, joka istui vankilassa kahteen otteeseen poliittisen ideologiansa vuoksi.

Nainen, joka rakastui kiihkeästi puoluetoveriinsa Yrjö Leinoon.

Rakkaudesta syntyi Suomen poliittisen historian ehkä mielenkiintoisimman parin rakkaustarina ja lyhyt avioliitto.

– Tarina on lähihistoriaa, joka on haluttu unohtaa ja josta ei ole ollut soveliasta puhua. Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon tarinan kautta tarkastellaan historiaamme uudesta kulmasta, kertoo kirjailija Heidi Köngäs.

Heidi Köngäs ohjaa parhaillaan Ylelle kolmiosaista draamaa Punainen kolmio, joka kertoo Kuusisen ja Leinon tarinan. Ensi vuoden joulukuussa televisiossa esitettävän kolmiosaisen pienoissarjan ovat käsikirjoittaneet Heidi Köngäs, Leena Virtanen ja Taina West.

Aate vei …vankilaan

Tällä viikolla kuvausryhmä on hytissyt Hämeen linnan pihamaalla, jossa näyttelijät ja harrastajateatterilaiset ovat yhä uudelleen kiertäneet kehää harmaissa vanginpuvuissa.

Hertta Kuusinen istui 1930- ja 1940-luvuilla kahdesti aatteensa vuoksi vuosia naisvankilassa.

– Sodan aikana suljettiin hämmästyttävän paljon väkeä turvasäilöön. He olivat itse asiassa mielipidevankeja, jotka vangittiin ilman oikeudenkäyntiä, ilman tuomiota ja ilman tietoa, milloin vapautuvat. Hertta Kuusisella oli lukuisia puoluetovereita vankilassa, kertoo Heidi Köngäs.

Ensimmäisen kerran kommunistisen puolueen jäsen Hertta Kuusinen vangittiin vuonna 1934, kun hän saapui Suomeen Moskovasta, jossa oli opettanut kansainvälisessä Lenin-koulussa. Hän vapautui vuonna 1939.

Jo vuonna 1941 hänet suljettiin turvasäilöön, josta hän vapautui vasta, kun vuonna 1944 solmittiin välirauha.

Idealistinen …taistelija

Helsingin kaupunginteatterin näyttelijä Vappu Nalbantoglu esittää Punaisessa kolmiossa Hertta Kuusista.

– Kaikki luettu, elämäkerralliset tekstit ja kirjeet, piirtävät kuvan valoisasta ja äärettömän pidetystä ihmisestä. Hän on rehellisesti uskonut aatteeseensa, tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisiin, kuvaa Vappu Nalbantoglu.

Niin ohjaaja Heidi Köngäs kuin näyttelijä Vappu Nalbantoglu miettivät, kuinka vähän jotkin asiat ovat yhteiskunnassa edenneet runsaassa 70 vuodessa. Hertta Kuusinen oli radikaali, naisasianainen.

– Samasta työstä sama palkka! Tuttua vieläkin, samoin kuin lapsilisistä ja vähäosaisten aseman helpottaminen, sanoo Heidi Köngäs.

Rakkauden …resepti pysyy

Vappu Nalbantoglulle ei riitä, että hän pujahtaa Hertta Kuusisen vaatteisiin. Näyttelijä joutuu eläytymään nuoren, palavan poliitikon kokemuksiin ja tunteisiin.

– Aika oli niin erilainen tuolloin, epätodellista, mutta kun hyppää jokapäiväiseen elämään sisään, tunteet ovatkin samanlaisia. Ihminen sopeutuu mahdottomalta tuntuviin juttuihin ja arki jatkuu, miettii näyttelijä.

Punainen kolmio kuvaa ihmisen ikävää, epätoivoa, pettymystä, mutta myös rakkautta, uskoa ja toivoa.

Historia ja faktat muodostavat kehyksen, jossa kirjailija on kuvannut kahden ihmisen tunteet. Katsoja pääsee valahtamaan tarinaan ja eläytymään, miettimään miksi rakkaus on sellaista kuin on.

Vuonna 1948 Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon avioliitto päättyy. Kuusinen on pettynyt alkoholisoituneeseen mieheensä, jonka katsoo pettäneen kommunistisen aatteen.

Hertta Kuusiselle kommunismi oli rakkauttakin suurempi intohimo. Hertan rakkaus Yrjöön murtui, mutta kommunismiin ei koskaan.

– Draama päättyy pisteeseen, josta Hertan loppuelämä alkaa. (HäSa)