Kanta-Häme

Kierrätyskeskus motivoi työntekoon

Viitenä päivänä viikossa riihimäkeläinen Anne Hepolampi herää täynnä odotusta, sillä edessä on hyvä päivä ompelukoneen ääressä. Hän on yksi 50 pitkäaikaistyöttömästä, joiden arkea rytmittää kaupungin kierrätyskeskuksen yhteydessä käynnistämä työtoiminta.

Myyjänä ja omaishoitajana aiemmin työskennellyt Anne Hepolampi ompelee, askartelee ja suunnittelee neljä tuntia päivässä monenlaista myytävää kierrätyskeskuksen myymälään, usein kierrätysmateriaaleista. Luova työ istuu Hyvinkään taidekoulun käyneelle mainiosti, eikä hän ole halunnut vaihtaa muihin tehtäviin.

– Olen taas innostunut askartelemaan, ideoimaan ja jopa maalaamaan niin, että nyt jatkan sitä kotonakin. Täällä parasta on mukava ja leppoisa henki kaikkien kesken. Kaiken lisäksi keittiössä valmistetaan meille joka päivä ruoka!

Työtoiminta ja kierrätys yhteen

Riihimäki yhdisti vuoden 2013 alussa kuntouttavan työtoiminnan ja kierrätyskeskuksen yhdeksi kokonaisuudeksi, jotka palvelevat saumattomasti toisiaan. Viime elokuussa toiminnat pääsivät tuhannen neliön entiseen Sakotecin halliin, jonka työtoiminnan väki kalusti omin voimin.

Kierrätyskeskuksesta vastaava Jyri Lindblom sekä kuntouttavan työtoiminnan vastaava ohjaaja Mia Westerlund sanovat kahden toiminnan yhdistämisen hyödyttävän ennen kaikkea työtoiminnassa käyviä.

Kuntouttava työtoiminta ei – nimestään huolimatta – ole kuntoutusta, vaan kaupungin järjestämisvastuulla olevaa lakisääteistä työtoimintaa työttömille. Se pyritään räätälöimään yksilöllisten tarpeiden mukaan siten, että se edistäisi jatkossa asiakkaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

– Täällä tehdään mielekästä työtä ja mielekkyys motivoi. Kierrätettävä tavara vastaanotetaan, lajitellaan, testataan, korjataan ja pestään sekä lopulta myydään myymälässä. Sen lisäksi tilat siivotaan ja väelle laitetaan ruoka, Jyri Lindblom luettelee.

Kohti parempaa arkea

Mia Westerlund korostaa, että työtoiminta tähtää paitsi työnhakuun ja työelämään, myös mukana olevien elämän laadun parantamiseen. Kaikille uuden työpaikan löytäminen ei ole enää realistinen tavoite, jolloin jo oman arjen hallinta on merkittävä muutos.

– Pitkäaikainen työttömyys voi usein johtaa yksinäisyyteen, jonka taas tiedetään aiheuttavan terveydellisiä ongelmia. Työtoiminta on paikka, jossa pääsee ihmisten pariin, Mia Westerlund toteaa.

Työtehtävä ja tekijä kohtaavat

Työtoimintaan tullaan joko Te-toimiston, Työvoimapalvelukeskuksen tai sosiaalitoimen kautta. Mia Westerlund kertoo, että jokaisen kanssa käydään yhdessä läpi elämäntilanne, taidot ja toiveet. Sen mukaan valitaan sopiva työtehtävä.

Lyhimmillään työtoimintajakso kestää kolme kuukautta, mutta voi jatkua pisimmillään kahden vuoden ajan. Työ ei ole palkkatyötä. Sen ajalta saa työmarkkinatukea, kulukorvauksen ja ateriat.

Eniten käsipareja tarvitaan teknisessä työpisteessä, jossa työtä riittää tavaran vastaanotossa ja kunnostuksessa, puutöissä ja polkupyörien korjaamisessa. Lähes yhtä moni valmistaa kädentaitojen työpisteessä uusiotuotteita tai pesee, paikkaa ja korjaa kierrätettäviä tekstiilitavaroita.

Omassa keittiössä viisi työntekijää kokkaa ruuan koko väelle eli 50 työtoiminnan asiakkaalle sekä viidelle palkatulle ohjaajalle ja kahdelle myymälässä työskentelevälle.

– Uudet tilat ja toimintamalli kasvattavat huomattavasti vuodessa vastaanotetun ja myydyn tavaran määrää. Paljonko, se nähdään tämän vuoden lopussa, Jyri Lindblom sanoo. (HäSa)