Ruoantuotanto nojaa Suomessakin jatkossa entistä voimakkaammin kierrätyslannoitteisiin. Euroopan maatalouden riippuvuutta tuontilannoitteista voidaan vähentää optimoimalla ravinteikkaiden sivuvirtojen, kuten lannan ja jätevesilietteiden, lannoitekäyttöä. Samalla voidaan luoda uusia, kierrätyslannoitteisiin liittyviä elinkeinoja maaseudulle.
Fosfori on hupeneva luonnonvara, kun taas typpilannoitteiden valmistus on energiaintensiivistä ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Kesäkuussa alkavassa EU-rahoitteisessa LEX4BIO-tutkimushankkeessa kartoitetaan EU:ssa muodostuvien ravinnerikkaiden sivuvirtojen sisältämien ravinteiden määrät, niiden sijainti ja tarvittavat teknologiat ravinteiden muuntamiseksi turvallisiksi kierrätyslannoitteiksi.
– Tutkimushankkeemme tukee kiertotalouden tavoitetta ravinnerikkaiden sivuvirtojen hyödyntämisestä kierrätyslannoitteina maataloudessa. Optimoimalla lannoitteiden käyttö kasvien tarpeen mukaan voidaan minimoida ympäristölle aiheutuva kuormitus ja parantaa viljelyn taloudellisuutta, hanketta koordinoiva erikoistutkija Kari Ylivainio Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.
Hankkeessa annetaan myös fosforilannoitussuositukset Euroopan tasolla, mikä edellyttää yhtenäistä määritysmenetelmää tarpeelliselle fosforilannoitukselle. Oikealla mitoituksella voidaan turvata lannoitteiden saatavuus pitkälle tulevaisuuteen.
– Tällä hetkellä Euroopan tasolla on useita viljavuusanalyysimenetelmiä lannoitustarpeen määritykseen. LEX4BIO-hankkeessa testataan yleiseurooppalaisen viljavuusanalyysin mahdollisuutta, jolloin eri maissa saavutetut tulokset olisivat myös vertailukelpoisia keskenään, Ylivainio sanoo.
EU-hankkeen tarkoituksena on löytää kasvuolosuhteiltaan erilaisille alueille optimaaliset kierrätyslannoitteet, mikä takaisi ruokaturvallisuuden sekä ihmisten terveyden. Suurimmat riskit liittyvät kierrätyslannoitteiden mahdollisesti sisältämiin orgaanisiin haitta-aineisiin, kuten lääkejäämiin, ja niiden mahdolliseen siirtymiseen ruokaketjuun, tai maaperän antibioottiresistenssin lisääntymiseen.
Luken tukijat vetävät hankkeessa tutkimusosiota, jossa arvioidaan riskiejä sekä tavanomaisten väkilannoitteiden että kierrätyslannoitteiden käytölle huomioiden maaperän raskasmetallipitoisuudet. Arvioinnin tuloksena voidaan tuottaa tietoa kierrätyslannoitteiden valmistusteknologian vähimmäisvaatimuksista erilaisissa eurooppalaisissa kasvuolosuhteissa.
Tutkimushankkeeseen kuuluu 21 partneria 14:sta Euroopan maasta. Hanketta koordinoi erikoistutkija Kari Ylivainio Lukesta. Neljä vuotta kestävän hankkeen budjetti on kuusi miljoonaa euroa.
