Kanta-Häme Hämeenlinna

Kiertokapulalle kymmenien miljoonien investoinnit – Uuden toimitusjohtajan mielestä vahvaa taloutta tarvitaan

Uuden toimitusjohtajan Mikko Koivulehdon mukaan yhtiö tarvitsee vahvaa talouttaan lähivuosina.
Koivulehto siirtyi Kiertokapulan toimitusjohtajaksi 20. toukokuuta. Arkistokuva vuodelta 2011. Kuva: Markku Tanni

– Yksittäisten kuntien olisi hyvin hankala hoitaa jätehuoltoa ilman yhteistä yhtiötä, sanoo Kiertokapulan uusi toimitusjohtaja Mikko Koivulehto.

Koivulehto siirtyi 13 kunnan omistaman jätehuoltoyhtiön toimitusjohtajaksi 20. toukokuuta. Yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Kari Mäkinen jää kesällä eläkkeelle.

– Kunnat olisivat pieniä kilpailuttamaan näitä toimintoja, kun taas Kiertokapulalla määrät ovat suuria. Tämä on myös aika vaativa erityisala eivätkä vaatimukset tästä varmasti pienene.

– Pelkän toiminnan pyörittäminen vaatii paljon voimavaroja.

Kunnat perustivat 1990-luvun alussa Kiertokapulan, joka oli aluksi luonteeltaan kaatopaikkayhtiö. Jätehuollon määräyksen ja toimintatavat ovat heittäneet häränpyllyä. Tietoisuus on niin ikään kasvanut.

– Kiertokapulan jätteistä menee nyt yksi prosentti kaatopaikalle. Meillä on viisi jätteiden käsittelyaluetta. Ne pitäisi brändätä uudelleen kiertotalouden alueiksi.

Kiertokapula on ollut myös edelläkävijä jätteiden käsittelyssä Suomessa. Se aloitti silloisen Ekokemin kanssa ensimmäisenä Suomessa EU-normien mukaisen jätteenpolton. Ensimmäisenä maailmassa sen erilliskerättävät biojätteet muutetaan ST1:n kanssa etanoliksi.

 

Kiertokapulan viime vuoden liikevaihto oli 26,3 miljoonaa euroa. Yhtiöllä oli vuoden lopulla 72 työntekijää. Toiminnasta jäi liikevoittoa 1,4 miljoonaa euroa. Omia pääomia on noin 7 miljoonaa euroa ja yhtiö on käytännössä täysin velaton.

Koivulehto pääsi johtamaan yhtiötä, jonka talous on erinomaisessa kunnossa. Hän sanoo kuitenkin, että yhtiö tarvitsee vahvaa taloutta jätehuollon palveluihin, joista merkittävä osa on kuntalaisille ilmaisia.

– Meillä on useiden kymmenien miljoonien eurojen investointiohjelma. Yhtiön on muun muassa varauduttava vanhojen jätepenkkojen sulkemiseen ja jälkihoitoon.

Kiertokapulan kaikki menot on tähän asti maksettu tulorahoituksella.

– On mahdollista, että yhtiön on jatkossa myös lainattava rahaa investointeihin. Se olisi merkittävä muutos. Vahva talous antaa kuitenkin mahdollisuuden velanottoon.

 

Kierrätysvaatimukset kiristyvät kaiken aikaa. EU:n vaatimusten mukaan puolet jätteistä pitäisi kierrättää. Vaatimukset ovat kasvamassa niin kireiksi, että kierrätyksen haitat ovat paikka paikoin kasvamassa hyötyjä suuremmiksi. Jätteitä muun muassa seilaa edestakaisin maailman valtamerillä.

– Meidän jätteitämme ei ole viety ulkomaille. Jotta logistiset kustannukset eivät kasvaisi suuriksi, jätteet pitääkin käsitellä paikallisesti lähellä.

Kiertokapula on osin markkinoilla toimiva yhtiö ja osin in-house -yhtiö, jolla on julkinen monopoli. Kaksijakoinen rooli vaikuttaa myös sen toiminnan julkisuuteen.

– Vaikutan omalta osaltani siihen, että pyrimme avoimeen tiedotukseen, Koivulehto lupaa.

Kiertokapula ei julkaise taloustietoja sopimuksista kumppaniensa kanssa. Eri toimintojen kustannuksia ja tuloja ei voi arvioida ulkopuolelta.

Miten paljon yhtiölle jää voittoa kotitalouksien jätteen keruusta?

– Ensisijainen tavoite ei ole voiton tavoittelu. Sen verran pitää jäädä, että kuntalaisten jätehuoltopalvelut saadaan hoidettua kohtuullisin kustannuksin ja ympäristövastuullisesti.

– Voimme olla avoimia omasta toiminnastamme. Kun on kyse sopimuksista kumppaneidemme kanssa, emme pysty vaikuttamaan avoimuuteen.

– Jätelautakunta määrää taksamme ja suurin osa toiminnastamme on julkista. HÄSA