Kanta-Häme

Kihuissa kuplii aito karjalainen tunnelma

– On tämä iso ponnistus pienelle seuralle, mutta parhaamme olemme yrittäneet hyvien juhlien rakentamiseksi.

Näin kuvailee järjestäjien tuntoja Hauhon Karjalaisten pitkäaikainen sihteeri Maila Sipponen. Lähestymässä on kaksipäiväinen perinnejuhla Kivennavan Kihut.

Hauholla ensi viikon lauantaina ja sunnuntaina järjestettävä tapahtuma on jatkoa vuosisataiselle karjalaiselle juhlaperinteelle. Sitä on vaalittu uskollisesti myös sotien jälkeen kivennapalaisten uusilla kotiseuduilla.

Perinnettä tuntemattomille tiedoksi, että Kivennapa on ennen sotia Suomelle kuulunut kunta Karjalankannaksella. Kihu-sana taas tarkoittaa ”suurehkon väkijoukon tiivistä liikehdintää”.

Väliotsikko

Kivennavan Kihut järjestetään yhteensä 68:tta kertaa ja seitsemättä kertaa Hauholla. Hauho on Kivennavan evakoiden merkittäviä asutuskuntia.

Sotien jälkeen kihuvieraiden määrä laskettiin tuhansissa, nyt mukaan odotellaan satoja juhlijoita.

Juhlan järjestelyistä vastaa Hauhon Karjalaiset -yhdistys taustatukenaan Kivennapaseura. Sihteeri Sipposen lisäksi juhlan vetovastuukolmikkoon kuuluvat Hauhon Karjalaisten puheenjohtaja Erkki Ahtiainen ja tiedottaja Mikko Kaipainen.

He korostavat, että Kihujen juhlatunnelmaan ovat lämpimästi tervetulleita kaikki muutkin kuin karjalaiset.

– Näin suuren tapahtuman järjestäminen alkaa käydä vaikeaksi, kun vanha karjalaissukupolvi väistyy. Kihutalkoisiin on onneksi saatu täällä Hauholla mukaan myös nuorta väkeä, jopa muitakin kuin karjalaissyntyisiä, Ahtiainen kiittää. Yhdistyksessä aktiivijäseniä on nykyisin vajaa parikymmentä.

Järjestetään koululla

Kihujen pitopaikkana on toisen kerran Hauhon Yhtenäiskoulu, jonka rehtori Pekka Paappanen saa järjestäjiltä vuolaat kiitokset yhteistyön sujuvuudesta.

Kihutapahtuma on lähtökohdiltaan Karjalan Kannaksen alueen kirkollinen kihujuhlapäivä, jolloin pitäjän väki kokoontui kerran kesässä kirkonmäelle rukoilemaan hyvää satoa ja tapaamaan toisiaan. Kullakin pitäjällä oli oma kihujuhlapäivänsä.

Kivennavalla se oli kymmenes sunnuntai Pyhän Kolminaisuuden päivästä, jota taas vietetään helluntain jälkeisenä sunnuntaina.

Vähitellen kihuista on tullut pitäjäjuhla, mutta kristillisellä hartaudella on edelleen vankka sijansa juhlaohjelmassa.

Lauantain Iltakirkon koskettavia hetkiä on se, kun vuoden aikana pois nukkuneiden kivennapalaisten nimet luetaan.

Herkkä hetki on myös kuulla Kivennavan kirkon vanhojen kellojen nauhalle taltioitu soitto.

Tietoa ja lystiä

Hauhon kihut ovat todennäköisesti kivennapalaisten viimeiset kaksipäiväiset kihujuhlat, sillä ensi vuonna tapahtuma pidetään yksipäiväisenä Järvenpäässä. Silloin juhlitaan yhdessä Terijoen evakkojen ja heidän jälkeläistensä kanssa. Sotien jälkeen luovutettu Terijoki sijaitsee niin ikään Karjalankannaksella.

Juhlaohjelma Hauhon yhtenäiskoululla käynnistyy kahdella seminaarilla. Ensimmäisen aiheena on Olavi Paavolainen, jonka elämäkertaa kirjoittava Panu Rajala on seminaarin alustaja. Karjalaisen siirtoväen asuttamista käsittelevän toisen seminaarin alustavat Kyösti Pulliainen, Martti Sipponen ja Jaakko Mäkelä.

Karjalaisille tuiki tärkeää on tuttujen tapaaminen, yhdessä haastaminen ja muisteleminen.

Iloiseen kihuamiseen tarjoaa tilaisuuden lauantain Kihuiltamat, joiden ohjelmassa musiikilla, yhteislaululla ja seurustelulla on keskeinen osa. Hauhon Rouwasväenyhdistys esittää otteen Opri-näytelmästä, laulut ja tanssit tahdittaa Hauhon Harmonikat.

– Soittokuntakin saatiin sunnuntaiksi luomaan tunnelmaa, Maila Sipponen iloitsee. Lammin Soittokunta soittaa muistomerkeillä hiljentymisen yhteydessä ja antaa tahdin kirkolta Yhtenäiskoululle astelevalle Kihukulkueelle. Ilman musiikkia kulkuetunnelma voisi jäädä vaisuksi.

Pääjuhlan puhujana on valtakunnan politiikassa näkyvän uran luonut entinen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. (HäSä)

Jutun kirjoittaja: Tuula Heinänen

Päivän lehti

21.9.2020

Fingerpori

comic