Valio vie uuden Riihimäen tehtaan jogurteista lähes puolet Ruotsiin. Kuva: Pekka Rautiainen
Kanta-Häme Hämeenlinna

Kiinan upea mahdollisuus Valion Turengin tehtaalle, mutta kannattavasta kasvusta ei vielä puhuta

Vastikelupaa pidetään mahdollisuutena.

Valion johtajat eivät vielä lupaa paljon työtä ja suuria tuloja Kiinasta, jolta se sai vientiluvan äidinmaidonvastikkeelleen.

– Vielä on aikaista arvioida mahdollisia vientimääriä ja uuden myynnin vaikutuksia Valion liiketoimintaan. Kannattava kasvu ei synny hetkessä, sillä Valio on Kiinassa vielä tuntematon brändi, sanoo Valion maitojauheista ja lastenruoista vastaava Jussi Mattsson.

Valio valmistaa äidinmaidonvastiketta Turengin ja Lapinlahden tehtaillaan. Yritys on investoinut tehtaisiin, jotta se pystyisi korvaamaan muualla menettämäänsä Venäjän-kauppaa. Venäjä kielsi maitotuotteiden tuonnin EU-maista, kun EU-maat asettivat sille pakotteita Krimin miehityksestä vuonna 2014.

Turengin UHT-tehtaan (Ultra High Temperature) tehtaanjohtaja Pirjo Häkkinen sanoo, että Turengissa on tuotannollista potentiaalia uusille vientituotteille.

– Asiakas- ja liiketoimintalähtöisesti mennään, joten vielä on turhan aikaista arvella volyymeja.

Valion vienti Venäjälle oli erittäin merkittävää ennen Ukrainan kriisiä. Valio ei kommentoi vientitavoitteitaan.

– Tavoittelemme luonnollisesti liikevaihdon kasvua, Mattsson sanoo.

 

Valio avasi toissa vuonna automatisoidun välipalatehtaan Riihimäellä. Valio on ilmoittanut, että tehtaalla ryhdytään valmistamaan myös uusia tuotteita.

– Tällä hetkellä valmistamme Riihimäen uudessa välipalatehtaassa erilaisia jogurtteja ja tämän vuoden aikana myös muita välipalatyyppisiä tuotteita, tehtaanjohtaja Tapio Tammi kertoo.

Riihimäen uudesta tehtaasta on jo tullut vientimeijeri.

– Tällä hetkellä noin 45 prosenttia jogurtin tuotannosta menee vientiin Ruotsiin, jatkossa voi olla myös muita kohdemaita.

Kiinaan ei ole helppo saada elintarvikkeiden vientilupia. Valio voi nyt viedä Kiinaan Lapinlahdella valmistettua äidinmaidonvastikejauhoa ja Turengissa valmistettua nestemäistä äidinmaidon vastiketta.

Yksin Kiinan vastikejauhon markkinoiksi on arvioitu lähes 20 miljardia euroa.

– Tämä on upea mahdollisuus meille, mutta on hyvä muistaa, että tässä vaiheessa kyse on vasta vientiluvista, Häkkinen sanoo. HÄSA

Kommentti: Ei määrä, mutta hinta

Suomalaiset lehmät lypsävät runsaat 2 miljardia litraa maitoa vuodessa. Tuotanto vastaa kutakuinkin kotimaista kulutusta.

Vaikka Valion tuottoisa Venäjän-vienti katosi, maitotuotteiden ulkomaankauppa on tasapainossa. Suomeen tuodaan ja Suomesta viedään lähes yhtä suurella euromäärällä maitotuotteita. Lokakuun loppuun mennessä maitotuotteiden euromääräinen tuonti ja vienti ovat noin 320 miljoonaa euroa.

Suomeen tuodaan kuitenkin paljon juustoja. Sitä on helppo dumpata pois omilta markkinoilta ja tuote säilyy kauan syötävänä.

Ongelma onkin raha. Kun Venäjän-vienti katkesi, Suomesta on jouduttu viemään paljon maitotuotteita ulkomaille maitojauheina ja voina. Ne ovat kilpailtuja ja halpoja tuotteita.

Suomen etu olisi viedä ulkomaille äidinmaidonvastikkeen kaltaisia jalostettuja tuotteita. Niiden vienti toisi tuloja jalostukseen ja maidontuotantoon. Se helpottaisi kustannus- ja jopa hintapaineita kotimaassa.

Tuoreimpia artikkeleita