Kanta-Häme

Kiinteistöverouudistus on iskemässä omakotiasujien kukkaroon – ”Tästä on pakko syntyä iso keskustelu”

Kiinteistöverotuksen uudistus johtaa verorasituksen uusjakoon sekä alueiden että rakennustyyppien välillä. Alustavien tietojen perusteella omakotiasujien suhteellinen maksutaakka kasvaa.
Kiinteistöjen verotusarvot uudistetaan vastaamaan nykyistä paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia.

Omakoti- ja rivitaloasujia pelottava kiinteistöverouudistus tekee nyt toista tulemistaan viime hallituskauden mahalaskun jälkeen.

Tämänhetkisten tietojen perusteella uudistuksessa suositaan kerrostaloasuntoja pientalojen kustannuksella. Viime vuonna paljastetussa alustavassa luonnoksessa omakoti- ja muiden asuinpientalojen neliömetrikohtainen yksikköhinta olisi jatkossa 32 prosenttia korkeampi kuin asuinkerrostalojen. Lopullista esitystä työstetään parhaillaan.

Tällä hetkellä kaikkien asuinrakennusten yksikköhinta on sama.

Uudet verotusarvot perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin uudisrakennuskustannuksiin. Rakennusten osuus kiinteistöveroista on noin 80 prosenttia, loput maksetaan tonteista.

Tonttien osalta verotusarvojen päivittäminen johtaa siihen, että kasvukeskuksissa tonttien arvot pomppaavat ja hiipuneilla alueilla laskevat.

Omakotiliitto huolissaan

– Voidaanko meillä säätää lainsäädäntöä, joka kohtelee eriarvoisesti eri kiinteistöjä ja asuntotyyppejä? Tästä on pakko syntyä iso keskustelu. Ei voi olla niin, että näin iso muutos menisi läpi jonkinlaisena sivulausemainintana, jyrisee Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Hän pelkää, että pientaloasujia kuritetaan kohta kahdella piiskalla.

– Kasvukeskuksissa tonttien verotusarvoja nostetaan huikeasti. Haja-asutusalueilla verotusarvot nousevat jälleenrakentamiskustannusten perusteella.

Savolainen toteaa, ettei uudisrakentamisen hinta heijasta ikähyvityksen jälkeenkään talon todellista arvoa, jos kiinteistö sijaitsee alueella, jolla talokauppa ei käy.

– Toivon, että tällaisen uudistuksen hyväksyminen olisi vaikeaa kaikkien puolueiden poliitikoille. Tässä tulee punnittavaksi jo perustuslaillisiakin kysymyksiä asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta. En usko, että läheskään kaikki päättäjät ovat vielä tietoisia uudistuksen sisällöstä. Tämä on sillä tavalla taitavasti rakennettu, hän pohtii.

”Näitä asioita arvioidaan kokonaisuutena”

Valtiovarainministeriö on pitkin matkaa korostanut, ettei uudistus tähtää kiinteistöverokertymän kasvattamiseen ja että verotusarvojen nostoa kompensoidaan veroprosenttien laskulla. Kunnilla on toki jatkossakin mahdollisuus kiristää kiinteistöverotusta.

Yksittäisten veronmaksajien kannalta olennaisinta on, kuinka verorasitus jakautuu uusiksi eri kiinteistöjen, alueiden ja rakennustyyppien välillä.

– Näitä asioita arvioidaan kokonaisuutena. Käsitykseni on, että poliittisella tasolla suurin huoli koskee juuri omakotiasujia. Mutta katsotaan nyt, miten tässä loppujen lopuksi käy, sanoo lakiuudistusta valmisteleva lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen valtiovarainministeriöstä.

 

Osa voittaa, osa häviää

Kiinteistöjen verotusarvot uudistetaan vastaamaan nykyistä paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia.

Verorasitus jakautuu uusiksi eri kiinteistöjen, alueiden ja rakennustyyppien välillä.

Tähänastisten tietojen perusteella omakoti-, rivi- ja paritalojen osuus verotaakasta kasvaa ja kerrostalojen pienenee.

Verotusarvojen nostoa kompensoidaan veroprosenttien pudotuksella. Valtio päättää kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälistä. Kunnat päättävät veroprosenteista sen sisällä.

Rakennusten osalta uutta laskentamallia työstää Tilastokeskus ja maapohjan osalta Maanmittauslaitos. Kummankin työ valmistuu loppuvuoden aikana.

Esitys lähetetään lausuntokierrokselle ensi keväänä ja tuodaan sen jälkeen eduskuntaan.

Alun perin uutta arvostamisjärjestelmää oli tarkoitus soveltaa jo ensi vuoden verotuksessa, mutta aikataulu petti, kun uudistus siirtyi kokonaisuudessaan tälle vaalikaudelle.

Uudistus astuu voimaan näillä näkymin vuonna 2022.

Kiinteistöverotuksen kokonaisuudistus on ollut vireillä jo loppuvuodesta 2011.

 

Pohjatyö valmistuu loppuvuoden aikana

Uusien verotusarvojen perusteita laaditaan rakennusten osalta Tilastokeskuksessa ja tonttien osalta Maanmittauslaitoksessa. Valmista pitäisi tulla vielä tämän vuoden aikana.

– Sen jälkeen aletaan tehdä vaikutusarvioita ottaen huomioon hallitusohjelmakirjaukset. Tavoitteena on tehdä uusi lausuntokierros ensi keväänä. Poliittisia päätöksiä tarvitaan luullakseni jo ennen sitä, Vanhanen sanoo.

Hallitusohjelmassa linjataan, ettei tuleva kiinteistöverouudistus saa johtaa kenenkään kohdalla ”kohtuuttomiin muutoksiin”, ja luvataan selvittää, miten verovelvollisen alhainen maksukyky voidaan huomioida kiinteistöveron noustessa.

Tonttien hinta-alueiden muodostamista johtava yli-insinööri Ari Tella Maanmittauslaitoksesta ei avaa lopputulosta vielä mitenkään vaan tyytyy vain vahvistamaan, että projekti on pitkällä ja valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Vaitonainen on myös tilastopäällikkö Paula Paavilainen Tilastokeskuksesta. Hän ei kerro, ollaanko verotuksen painopistettä yhä työntämässä viimevuotisen lähtökohdan mukaisesti kerrostaloista pientalojen suuntaan.

– Hinnoittelutyö on vielä kesken mutta valmistuu syksyn aikana. En voi tässä vaiheessa sanoa asiasta enempää.

Verouudistukseen kytkeytyvä rakennusluokituksen uudistaminen on jo tehty.

Tähtäin nyt vuodessa 2022

Joulukuun alussa kiinteistöverouudistuksesta järjestetään Säätytalossa seminaari, jossa sen tilannetta avataan tarkemmin.

Viime vuonna uudistusta yritettiin ajaa eteenpäin kahdessa osassa ja tästä johtuen pahasti keskeneräisenä, mutta eteneminen tyssäsi jo lausuntokierroksen poikimaan kritiikkiin. Tällä kertaa koko paketti käsitellään kerralla.

Uusien verotusperusteiden on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2022. HÄSA