Kanta-Häme

Kiistat elykeskuksen kanssa historiaan?

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen, peruskoululaisten terveystarkastusten vähentäminen ja rakentamis- ja kaavamääräysten keventäminen. Muun muassa nämä kolme konkreettista muutosta mainitaan jatkoselvitystä vaativina asioina torstaina julkistetussa kuntien tehtävien kartoitusraportissa.

Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo pitää keskustelua kunnan tehtävistä erittäin tervetulleena. Hänen mukaansa kevennykset tulevat tarpeeseen. Toisaalta myös lisääntyvä vapaus ja vastuu esimerkiksi liikenne- ja kaavakysymyksissä miellyttäisivät häntä.

– Yhteiskunnallinen tilanne ei kestä kuntien tehtäväkentän lisääntymistä. Näitä asioita on pakko nostaa esille ja on hyvä, että se tapahtuu jo tässä vaiheessa, Isosuo sanoo.

Isoissa kunnissa on erityisosaamista

Hämeenlinna on viime aikoina kiistellyt elykeskuksen kanssa esimerkiksi joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn liittyvissä asioissa. Myös rakentamis- ja kaava-asioissa kuten poikkeamislupapäätöksissä elykeskus on aika ajoin ollut eri linjoilla kaupungin virkamiesten kanssa.

Jatkossa muun muassa nämä vastuut voisivat siirtyä mahdollisesti syntyvälle uudelle suur-Hämeenlinnalle.

– Se olisi aika luontevaa, sillä meillä on yhteinen seudullinen joukkoliikenne, joka voisi isommassa kunnassa olla selkeästi kaupungin omalla vastuulla.

– Myös kaavakysymyksien siirto kunnille olisi täysin järkevää. Ymmärrän, että elykeskuksilla on johonkin rajaan asti valvontaoikeus, mutta riittävän iso kuntayksikkö, jossa on erilaista osaamista ja myös erityisosaamista, mahdollistaisi siirtymän, Isosuo kommentoi.

Päivähoito viety liian pitkälle

Raportissa ehdotetaan harkittavaksi lisäksi joitakin väljennyksiä kuntien nykyisiin lakisääteisiin velvoitteisiin.

Erikseen mainitaan muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen esimerkiksi siten, ettei kunnan tarvitse järjestää kokopäivähoitopaikkaa silloin, kun toinen tai molemmat vanhemmat eivät ole työssä tai opiskele.

– Se on poliittisesti erittäin arka kysymys, mutta kuntien kanta yleisesti ottaen on se, että se on viety liian pitkälle, isosuo toteaa.

Kunnat ovat nostaneet esiin myös mahdollisuuden luopua jokaisella vuosiluokalla kaikille peruskoulun oppilaille tehtävistä terveystarkastuksista.

Joustoja pätevyyksiin

Väljennyksiä saattaisi olla luvassa myös sosiaalityön ja lastensuojelun henkilöstön kelpoisuusehtoihin siinä tilanteessa, jos päteviä hakijoita ei ole. Suurten kaupunkien tapaan myös Hämeenlinnalla on ollut vaikeuksia saada näihin virkoihin muodollisesti päteviä työntekijöitä.

Isosuon mukaan virkojen täyttö tulee olemaan jatkossa vielä nykyistäkin suurempi ongelma ikäluokkien pienentyessä ja eläköitymisen kiihtyessä.

– Ymmärrän, että tietyt vaatimukset pitää olla, mutta realismi ei kohtaa tässä asiassa. Muutenkin meidän pitäisi pystyä tarkastelemaan sitä, kuinka voimme taata hyvinvointiyhteiskunnan toiminnan tilanteessa, joissa meillä ei ole mahdollisuutta täyttää tehtäviä, Isosuo pohtii.

Raportissa muistutetaan, etteivät ehdotukset ole poliittisia linjauksia, vaan ainoastaan virkamieskäsittelyssä esille nousseita mahdollisia kehittämiskohteita. Niitä tarvitaan, koska pelkkä kuntien tehtävien siirtäminen valtiolle ei ratkaisisi julkisen talouden velkaantumisongelmaa. (HäSa)

Päivän lehti

28.3.2020