Kanta-Häme

Kiitos veteraanit!

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisesta pääjuhlasta tuli maanantaina suuri kiitoksen ja ilon juhla Hämeenlinnan urheilutalossa.

Valtiovallan kiitokset jakoi juhlaan osallistunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö palkitsemalla maanantaina 1 803 aikaisemmin palkitsematta jäänyttä sotaveteraania Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla.

Presidentti antoi juhlapäivän kunniaksi myös ensimmäisen päiväkäskynsä, jossa muistutettiin sotavuosien mittavista uhrauksista ja kiitettiin veteraaneja ja lottia.

Sotiemme veteraaneja on elossa noin 26 000, 15 000 miestä ja 11 000 naista. Hämeenlinnan veteraanijuhlaan heitä osallistui lähinnä Kanta-Hämeestä ja muualta lähiseudulta. Yksittäisiä veteraaneja saapui myös muualta maasta.

Juhlaan osallistuneiden veteraanien yhteismäärästä ei pidetty tarkkaa lukua, mutta lounaalle ilmoittautuneita veteraaneja, heidän saattajiaan ja muita juhlavieraita oli yhteensä 800.

Lapin sodan hämeenlinnalaisella veteraanilla, Lauri Hemmillä on toive:

– Yksi asia pitää saada hoidetuksi: Jokaisen kunnan on osattava käyttää veteraanien ja heidän puolisoidensa kuntoutusrahat, Lauri Hemmi sanoi maanantaina valmistautuessaan lounaan jälkeen Pekka Kantakosken ja Tauno Mustosen kanssa kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaan.

Ohjeet pitää Hemmin mukaan laatia sellaisiksi, ettei rahojen käyttöä mitenkään rajoiteta.

Veteraanien puheenvuoron juhlassa käyttänyt kunnallisneuvos Veikko Juvonen halusi myös erityisesti muistuttaa kuntien viranomaisia.

– Älkää jättäkö käyttämättä valtiolta saatua rahaa, vaan käyttäkää se viimeistä senttiä myöten, sanoi Juvonen, joka täyttää ensi heinäkuussa 97 vuotta.

Hämeenlinnalainen Juvonen on talvi- ja jatkosodan veteraani. Hän taisteli talvisodassa Sissipataljoona 1:n riveissä Suomussalmella, Raatteen tiellä. Jatkosodan taistelupaikkoja olivat Karjalan kannaksella Rajajoen lohko ja sodan loppuvaiheessa Talin torjuntataistelut.

Veikko Juvonen on syntynyt Vuoksen rannalta Vuokselasta.

– Kotini ikkunasta näkyivät Vuoksi ja Äyräpään kirkontorni.

Sodan lopputulosta Juvonen pitää siedettävänä. Raskaiden rauhanehtojen, alueluovutusten ja sotakorvausten jälkeenkin säilyi tärkein: itsenäisyys.

Veikko Juvosen mukaan veteraanien muistamisen ohella on annettava kiitosta myös kotirintamalla tehdystä työstä.

– Jos kotirintama olisi pettänyt, ei rintamallakaan olisi kestetty.

Helsingistä veteraanijuhlaan oli tullut opetusneuvos Antti Henttonen, 93.

– Me veteraanit luotamme Suomen nuorisoon, sanoi pitkään opetusalan tehtävissä ja muun muassa Opettaja-lehden päätoimittajana työskennellyt Henttonen, jonka sukua asuu Janakkalan Leppäkoskella.

Henttosella on kaksijakoinen toive nuoremmille sukupolville.

– Toivon, että veteraanipolvi saateltaisiin lempeästi viimeiseen iltahuutoon. Lisäksi toivon, että perintömme siirrettäisiin uusille sukupolville ja heidänkin jälkeläisilleen, jotta he saisivat elää itsenäisessä isänmaassa.

Kansallista veteraanipäivää on vietetty vuodesta 1987 Lapin sodan päättymisen päivänä. Huhtikuussa vuonna 1945 eli 70 vuotta sitten poistuivat maasta viimeiset saksalaiset joukot. Siitä lähtien on eletty rauhan aikaa.

– Tämä on ilon ja kiitollisuuden päivä. Kiitos teille veteraanit, tiivisti kenttäpiispa Pekka Särkiö.

Koska kiitoksen sanat eivät tavoita heitä, jotka antoivat isänmaan puolesta henkensä, kenttäpiispa lähetti seppelpartiot sankarihaudoille.

Juhlapuheessaan arkkiatri Risto Pelkonen puhui ajasta, jolloin rauha asettui taloksi ja harras toive tuli todeksi, uusi elämä alkoi.

– On kiitollisuuden korkea hetki. Ikikiitollisuutemme kohdistuu niihin naisiin ja miehiin, jotka pelastivat suomalaisen elämänmuodon. HÄSA

Päivän lehti

9.4.2020