Kanta-Häme

Kilpailuko junaliikenteen pelastus? Kokemuksia Britanniasta: "Kallista, ruuhkaista, järjetöntä"

Raideliikenteen avaaminen kilpailulle tulee ajankohtaiseksi Suomessa, kun VR:n yksinoikeus päättyy vuoden 2024 lopussa. EU:n rautatiepaketti edellyttää, että henkilöliikenteen kilpailutus pannaan täytäntöön vuoden 2019 jälkeen.

Rautatiepaketin tavoite on avata yhteiseurooppalaista junaliikennettä, jotta ihmisten ja tavaroiden liikkuminen helpottuisi. Eniten markkinoiden avaamisesta hyötyvät Keski-Euroopan maat, joille monen maan välisen raideliikenteen sujuminen on teollisuuden kannalta tärkeää.

Suomessa rautatietoiminta aukeaa vaiheittain. Hallituksen välikysymyksessä linjattiin, että henkilöliikenteen laajamittaisesta kilpailutuksesta annetaan suuntaviivoja jo tällä hallituskaudella. Jo vuonna 2019 kilpailutetaan pääkaupunkiseudun HSL:n lähiliikenne. Muun henkilöliikenteen kilpailutuksen aikatauluista ei ole tarkkaa tietoa. 

Palvelu ei välttämättä parane
Markkinoiden avaamisen kannattajat uskovat, että kun raiteille tulee lisää kilpailua, lipun hinnat laskevat, junavuoroja tulee lisää ja palvelut paranevat.

Tämä ei kuitenkaan väistämättä toteudu. Kaksi Britanniassa asunutta suomalaista kertoo, että sen jälkeen kun maassa toteutettiin 20 vuotta sitten rautateiden yksityistäminen, palvelut eivät ole parantuneet.

– Britanniassa asuessani näin, mitä tapahtui, kun raideliikenne avattiin kilpailulle: junalla matkustamisesta tuli kalliimpaa ja palvelut heikkenivät, kertoo vaasalainen Johannes Sumuvuori.

Sumuvuori uskoo, että kilpailusta on tullut mantra, jota hoetaan ilman, että pysähdytään ottamaan selvää sen todellisista vaikutuksista.

– Toimiva junaliikenne on ympäristön kannalta niin merkittävä, että valtion tulisi tukea sitä taloudellisesti. Siksi en usko, että yksityistäminen tai kilpailun avaaminen sinällään parantaisivat tilannetta.

Hänen mukaansa nykyinen työelämä vaatii ihmisiltä joustavuutta ja liikkuvuutta, ja tähän pitäisi myös raideliikenteen pystyä vastaamaan.

– Ympäristön kannalta on järjetöntä, että Britanniassa on nyt halvempaa mennä lentäen kuin junalla. 

Iso osa briteistä tyytymättömiä
Kilpailutus voi olla ongelmallista maassa, jossa on ruuhkaisia alueita ja todella hiljaisia alueita. Lontoossa pitkään toimittajana työskennellyt Anna Mård kertoo, että lippujen hintoihin ovat vaikuttaneet myös alueelliset monopolit. 

– Kun liikennöintioikeudet jaetaan alueellisina 10–20 vuodeksi, mitään kilpailuetuja ei synny. Valtio joutuu edelleenkin rahoittamaan rautateitä.

Mård kuuluu laajaan brittien joukkoon, jonka mielestä yksityistäminen ei parantanut palveluita tai ratkaissut muitakaan ongelmia.

– British Rail toimi todella huonosti, mutta monien mielestä siksi, että sen investointeja leikattiin ennen yksityistämistä. Näin kansa saatiin myötämieliseksi yksityistämiselle.

Matkustajamäärät kasvaneet
Myös rataturvallisuus on kuohuttanut brittejä.

– Kymmenisen vuotta sitten täällä tapahtui useita junaonnettomuuksia, joiden syyksi osoittautui ratojen tai opastimien heikko kunto. Lopulta niistä seurasi yksityistämisen osittainen peruuntuminen.  

Mårdin mukaan junat ovat myös entistä ruuhkaisempia, asemia ei juuri kunnosteta, eikä radoilla ole kaksikerroksisia junia. Korkeita junia varten pitäisi muuttaa siltoja ja tunneleita, jotka saattavat olla viktoriaaniselta ajalta.

Kaikesta huolimatta junien matkustajamäärät ovat kasvaneet yksityistämisen jälkeen. Etenkin Lontoon ympäristön junat ovat täynnä, mutta auto voisi olla vielä junaakin kalliimpi ja hankalampi kulkuväline.

– Maantiet ovat ruuhkaisia, ja parkkipaikkaa on vaikea löytää. Lontoossa on nykyisin käytössä myös ruuhkamaksut, Anna Mård kertoo.

– Lontoossa työssäkäyvillä on tasan yksi vaihtoehto: yhden ainoan yhtiön juna, olipa se miten huono tai kallis tahansa. Toinen vaihtoehto on olla menemättä Lontooseen töihin. LM-HäSa

Päivän lehti

20.10.2020

Fingerpori

comic