Kino Sammon kivilaatat kätkevät alleen arvoituksen – Julkisivu palaa takaisin 50-luvun asuun
Riihimäen kaupunki remontoi Kino Sammon yli satavuotisen rakennuksen julkisivun. Tarkoitus on palauttaa seiniin 1950-luvun puupinta nykyisten kivilaattojen alta.
– Rakennukselle ei ole tehty suurempaa korjausta 1960-luvun jälkeen, joten tilojen käytön jatkumiseksi remontti on tärkeä, kertoo elokuvakulttuuriyhdistys Kino Sampo ry:n varapuheenjohtaja Reijo Kurkela.
Remontissa uusitaan esimerkiksi rakennuksen katto, seinät ja sadevesijärjestelmät. Ikkunoiden pielet entisöidään vastaamaan seinien tapaan rakennuksen ulkomuotoa 1950-luvulta.
Korjaukset tehdään rakennuksen vanhaa henkeä kunnioittaen. Aivan alkuperäinen näkyviin tuleva puupinta ei kuitenkaan ole, sillä jo 1930-luvulla rakennusta kunnostettiin.
– Tavoitteena on, että tiloja voi käyttää jälleen seuraavat 100 vuotta, Kurkela toteaa.
Kulttuuritoiminta jatkuu syksyllä
Alun perin julkisivu oli tarkoitus kunnostaa vuonna 2017 rakennuksen satavuotisjuhliin. Siihen remontti ei kuitenkaan ehtinyt.
Rakennuksessa toimivat ensi vuonna 30 vuotta täyttävä Riihimäen Nuorisoteatteri ja elokuvakulttuuriyhdistys Kino Sampo.
– Tiloissa toimii Suomen suurin nuorisoteatteri. Lisäksi elokuvakulttuuriyhdistys pitää huolta yli 100 vuotta kestäneen elokuvatoiminnan jatkumisesta, Kurkela kertoo.
Yhdistys on toiminut rakennuksessa 1990-luvulta lähtien. Vuonna 1987 Riihimäen kaupunki osti käyttöä vaille jääneen rakennuksen.
Remontin aikana rakennuksessa ei ole toimintaa. Toiminnan on tarkoitus jatkua lokakuun alussa. Osa pihan kunnostustöistä saattaa jäädä vasta ensi kesälle.
Puupinnan kunto vielä arvoitus
Kurkelan mukaan suurin arvoitus rakennuksen korjauksessa on kivilaattojen alta löytyvä puupinta. Vasta sen kunnon selvittyä päätetään korjataanko pinta vai rakennetaanko tilalle kokonaan uusi.
Kino Sammon katolla ollut neonvalomainos on myös poistettu tilapäisesti kunnostusta varten.
Rakennuksen pihamaalla on ennen sijainnut piharakennus 1970-luvulle asti. Nyt sen tilalle rakennetaan varastorakennus, jossa säilytetään esimerkiksi Nuorisoteatterin lavasteita. Aikaisemmin niitä on säilytetty ulkoilmassa, sillä varsinaisia varastotiloja rakennuksessa ei ole. Piharakennus sovitetaan värimaailmaltaan päärakennuksen tyyliin sopivaksi.
Rakennuksen sisäosiin remontti ei juuri vaikuta. Korjauksen yhteydessä rakennuksen esteettömyyttä parannetaan. Esimerkiksi pyörätuolien kulkua sisätiloissa helpotetaan rappusiin asennettavalla hissillä. HäSa
