Kanta-Häme

Kipeää tekee Hämeenlinnassa - velka kasvaa, mutta veroprosentti pysyy

Pääkirjastossa menee kaikki uusiksi seiniä lukuunottamatta. Ensi vuodelle rahaa varataan 5,6 miljoonaa.

Kaupunginhallitus on yksimielinen siitä, että Hämeenlinnan on pidettävä veroprosentit nykyisellään. Tämä taas merkitsee sitä, että kaupunginjohtaja Timo Kenakkalan budjettiesityksestä prässättiin maanantain maratonkokouksessa pois 3 miljoonan euron kulut.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) perustelee tiukkaa verokuria sillä, että ihimsille jää enenmmän rahaa käyttöön, eikä Hämeenlinna halua antaa huonoa signaalia ulospäin.

Myös kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Ranjith Kumar Prabhakaran (sd.) muistuttaa, että kasvukäytävän molemmissa päissä, Helsingissä ja Tampereella on alhaisempi verotus ja väkiluku kasvaa huimaa vauhtia.

 

kunnan nimi: Hämeenlinna
tuloveroprosentti: 20.75
yleinen kiinteistöveroprosentti: 1.35
vakituisen asunnon kiinteistövero: 0.6
vapaa-ajan asunnon kiinteistövero: 1.4
rakentamaton tontti (jos on): 3.3
talousarvio 2019: talousarvio 2018: tilinpäätös 2017:
verotulot: (milj. e) 296.1 283.8 281.1
valtionosuudet: (milj. e) 88.4 90.8 90.8
toimintakate: (milj. e) -365.9 -356.5 -349.6
nettoinvestoinnit: (milj. e) 36.4 29.8 18.5
vuosikate: (milj. e) 18.8 18.5 23.4
lainat: (milj. e) 257.6 252.5 222.3
lainat/asukas: (€) 3796 3728 3285
poistot:  (milj. e) 19.2 21.4 18.1
vuosikate poistoista: (%) 98 86 129

 

Hämeenlinna on ainoa Kanta-Hämeen kunta, jossa asukasluku on tänä vuonna saatu edes lievästi plussalle. Ensi vuoden budjetti on silti rakennettu siltä pohjalta, että verotulot kasvavat lähes viisi prosenttia.

Kenakkala korostaa, että sen lisäksi tarvitaan todella tiukkaa kulukuria. Budjettiesityksessä toimintakulujen kasvu on alle prosentin, todella vähän.

Lisäksi palveluverkon korjausvelka painaa päälle. Siksi Hämeenlinna velkaantuu ensi vuonna edelleen. Lainamäärän arvioidaan kasvavan 260 miljoonaan. Se tarkoittaa 3 840 jokaista asukasta kohti.

Kenakkala huomauttaa, että tällä hetkellä korokulut ovat alhaiset.

– Jos otetaan huomioon, että meillä on edelleen Hämeenlinna-rahastossa yli sata miljoonaa energiayhtiön myynnistä kertyneitä varoja, velkaa jäisi noin 2 000 euroa asukasta kohti.

 

Päättäjät lupaavat silti, että esimerkiksi lastensuojeluun ohjataan nyt lisäresursseja myös varhaiseen puuttumiseen korjaavien toimien ohella. Luvassa on useita uusia toimia.

Vanhusten palvelujen puolella kotihoitoon pyritään lisäämään tekeviä käsiä, koska väestö vanhenee ja palvelujen painopiste on avopalveluissa.

Palveluverkkoselvitys antoi ennakoida, että jo ensi vuonna investoitaisiin voimakkaasti sisäilmaongelmaisten tilojen korvaamiseen tai korjaamiseen.

Vaikka nettoinvestoinnit nousevat lähes 40 miljoonaan euroon, kouluverkkoa sillä ei vielä ensi vuonna korjata paljonkaan.

Isoista kouluremonteista ensimmäisenä listoilla on Verkatehtaan tilojen muokkaaminen Lyseon koulun tarpeisiin, mutta siinäkin ensi vuoden miljoonalla eurolla lähinnä vasta suunnitellaan.

Pääkohteet ovat jo aloitetut pääkirjaston (5,6 milj. euroa) ja paloaseman (5,7 milj.) peruskorjaukset.

Ruununmyllyn kivikoulun peruskorjaus alkanee ensi vuonna noin 1,3 miljoonalla eurolla, samoin Katuman uuden päiväkodin rakentaminen 1,5 miljoonalla. Pääterveysaseman ja Jukolan koulun peruskorjaukset jatkuvat.

 

Hämeenlinnan Pysäköintiä pääomitetaan 2,5 miljoonalla eurolla, jotta se pystyy aloittamaan pysäköintilaitoksen rakentamisen Asemanrantaan.

Esimerkiksi Vanhan hautausmaan peruskorjaus siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Myös Kaurialan kentän remontti puuttuu ensi vuoden talousarvioesityksestä.

Vaikka kaupunginhallituksen jäsenet ylistivät nykyistä yhteishenkeään, odotettavissa on kinaa ainakin joistakin elinvoimahankkeista, joita perussuomalaiset eivät pidä tarpeellisina.

Terveyskeskuksen asiakasmaksuista äänestetään jälleen. Ainakin sosialidemokraatit vastustavat korotuksia. Myös 70 000 euron leikkaus teatterin avustukseen aiheuttanee keskustelua.

Kaupunginvaltuusto päättää budjetista marraskuun 12. päivänä.