Kanta-Häme

Kirjallisuuden tuhattaituri JP Koskinen: Järkevämpää olisi kirjoittaa vain dekkareita tai historiallisia romaaneja

JP Koskinen nauttii, kun hän saa kirjoittaa monen eri genren kirjoja, vaikka se ei teekään kustantajan työtä markkinointimielessä helpoksi.
JP Koskinen käyttää vapaa-aikansa lukien ja historiaa tutkien sekä vehnäterrieri Hugon kanssa metsälenkeillä. Kuva: Riku Hasari

Kirjailija Juha-Pekka Koskisella on työn alla uusi kirja. Teksti on jo valmis, ja menossa on viimeistelyvaihe.

Tällä kertaa historiallinen romaani liikkuu 1920-luvulta 1960-luvulle laajalla rintamalla Yhdysvalloista Neuvostoliittoon.

– Se on maailmoja syleilevä romaani. Kyseessä on yhden ihmisen pitkä ja vaiheikas kasvutarina. Mukana on paljon faktaa ja oikeita henkilöitä, ja tähän kudelmaan fiktio pureutuu mukaan, Koskinen kuvailee.

Koskinen ei ole katunut viitisen vuotta sitten tekemäänsä päätöstä jättäytyä ammattikirjailijaksi.

Pisimmän työuransa, noin 20 vuotta, hän teki Nokia Networkisilla erityisasiantuntijana.

Romaanikirjailijana hän on toiminut jo 15 vuotta. Ammattikirjailijan rooli Suomessa ei ole sieltä helpoimmasta päästä.

– Ainakin pitää kirjoittaa paljon! Kirjojen myynti on nyt heikompaa kuin menneinä vuosikymmeninä, mikä on luonnollista, koska tässä kilpaillaan ihmisten vapaa-ajasta.

Koskinen ei ole jättänyt kirjoittamistaan vain yhden lajityypin varaan, vaan häneltä on ilmestynyt historiallisten romaanien lisäksi dekkareita, lasten- ja nuorten kirjoja, tietokirja, kuunnelmia, näytelmiä, antologioita ja vaikka mitä.

– Minkään näiden kirjoittaminen ole vastenmielistä. Sehän on ammattitaitoa, että osaa tehdä erilaisia tekstejä. Tilaustöille on vaikea sanoa ei, koska niistä tarjotaan rahaa.

Se, että Koskisella ei ole kirjoittamisessaan vain yhtä tiettyä genreä, ei ole ainakaan helpottanut kustantajan työtä.

– Markkinoinnin kannalta olen kuullut tämän niin monta kertaa. Kustantajille tämä on suuri ongelma. Järkevämpää olisi tehdä vain dekkareita tai historiallisia romaaneja. Nykyäänhän ei kaupata kirjoja, vaan kirjailijoita.

– Tykkään kirjoittaa laajalla skaalalla, ja ympäröivä kustannusmaailmakin on jo siihen taipunut, että näin se vain menee, Koskinen toteaa.

Historiallisten romaanien kirjoittamisessa Koskista viehättää taustatyön tekeminen eli historian tutkiminen.

– Romaanin tekeminen on vähän kuin säveltämistä. Teema soi taustalla, ja tarina pitää rytmittää ja virittää niin, että siitä tulee kiinnostava. Lopuksi teos soi kuin sinfonia.

– Lasten- ja nuorten kirjoista tykkään sen takia, että mielikuvituksen lento on rajaton eikä tarvitse pysyä faktoissa. Dekkarit taas ovat kirjoistani ehkä yhteiskunnallisimpia tämän päivän ongelmineen ja ilmiöineen.

Koskinen on kirjoittanut yhden tietokirjan, mutta suunnitelmissa on putkauttaa niitä maailmalle enemmänkin.

– Tutkimustyössä on kertynyt kaikenlaista tietoa, jonka voisi laittaa kansiin tietokirjan muodossa.

Koskinen kertoo päätyneensä kirjailijaksi, koska on aina pitänyt tarinoista ja lukemisesta.

– Mielikuvitukseni on aina ollut suhteellisen vilkas. Se lähtee laukkaamaan helposti. Minulla on luontainen tapa kehittää tarinoita.

Omaan lempilukemistoon Koskisella kuuluvat pääosin tietokirjat. Lempikirjailijakseen hän mainitsee yhdysvaltalaisen Edgar Lawrence Doctorowin (1931–2015), jonka romaaneissa yhdistyvät yhteiskuntakritiikki ja historialliset aiheet. HÄSA

Juha-Pekka Koskinen

Syntynyt 22.12.1968 Kemijärvellä.

Kirjailija.

Asuu Hämeenlinnassa.

Perhe: vaimo ja 19- ja 21-vuotiaat pojat sekä 25-vuotias tytär.

Koulutus: FM Helsingin yliopisto (matematiikka), FM Jyväskylän yliopisto (kirjoittaminen).

Työskenteli noin 20 vuotta erityisasiantuntijana Nokia Networksilla.

Palkinnot ja ehdokkuudet: Sokeain kuunnelmapalkinto 2017, Arvid Lydecken -palkintoehdokkuus 2017 ja 2014, WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 2015, Anni Polva -palkintoehdokkuus 2015, Finlandia-ehdokas 2013 ja Kariston säätiön tunnustuspalkinto 2005 ja 2009.

Luottamustoimet: Hämeen Taidetoimikunnan jäsen 2014–2016, Hämeen Taidetoimikunnan varapj. 2015–2016, Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 2016–, Lukukeskuksen hallituksen jäsen 2017–, Sanaston hallituksen jäsen 2018–.

Teokset: 13 romaania (mm. Kalevanpoikien kronikka, Ystäväni Rasputin, Kuinka sydän pysäytetään), 4 dekkaria (Murhan vuosi -sarja), 2 novellikokoelmaa ja 15 lasten- ja nuortenkirjaa (mm. Matilda pelastaa maailman, Benjamin Hawk -sarja, Gabriel Hullo -sarja).