Kanta-Häme

Kirjoille ja liitutauluille lisää uusia haastajia

Peruskoulut alkoivat Hämeenlinnassa tiistaina, ja pulpettien ääreen palaavilla oppilailla on tulevana lukuvuonna yhä enemmän mahdollisuuksia opiskella tablettien ja muiden kannettavien älylaitteiden avulla.

Opetusteknologiapäällikkö Jari Harvio kertoo, että laitteiden määrä Hämeenlinnan kouluissa lisääntyy koko ajan rajusti.

– Esimerkiksi tabletteja oli viime vuonna kaupungin peruskouluissa parisataa, mutta tulevana lukuvuonna määrä liikkuu jo lähemmäs 400:ssa.

Tablettien lisäksi myös kannettavat Chromebookit ovat lisääntyneet. Ne ovat kannettavien tietokoneiden kevytversioita, joita käytetään verkkoselailuun ja sähköisten oppimateriaalien käyttöön.

Samaan aikaan perinteisiä PC-koneita hankitaan yhä vähemmän.

Luokkahuoneiden digiloikka kysyy valmiuksia myös opettajilta. Hämeenlinnassa lähtökohta on se, että laitekoulutusta annettaisiin mahdollisimman paljon opettajien omassa työympäristössä.

Kaupungissa on jo kolmen vuoden ajan sovellettu mallia, jossa koulujen opettajien joukosta valikoidut viisi ICT-kouluttajaa kiertävät keskiviikkoisin ala- ja yläasteilla evästämässä kollegoitaan älylaitteiden opetuskäyttöön.

– Kun mallia lähdettiin suunnittelemaan, henkilökunnalta tullut viesti oli se, että luentojen sijaan koulutuksen pitäisi tapahtua luokissa oikeissa opetustilanteissa.

Käytännössä koulutus tapahtuu niin, että kouluttaja ja opettaja suunnittelevat yhdessä etukäteen, miten esimerkiksi tablettia tulevalla tunnilla opetuskäytössä hyödynnetään.

Tunnin päätyttyä kouluttaja siirtyy seuraavaan luokkahuoneeseen seuraavaa opettajaa evästämään.

– Tuntien aikana kouluttajaa voisi verrata rallikuskin kartturiin, joka antaa vierestä nuotteja.

Hämeenlinnan kollegakouluttajamalli on todettu toimivaksi, joten sitä on kopioitu muuallakin.

Tampereella käytäntöä on suosittu jo jonkin aikaa, ja lisäksi vastaavaa mallia käytetään muun muassa Nurmijärvellä ja Kirkkonummella.

Harvio korostaa, että luokkahuoneiden teknologisoituminen ei ole itsetarkoitus.

Työvälineet kehittyvät muissakin ammateissa, ja uudet laitteet ovat opetus- ja apuvälineitä siinä missä kirjat ja liitutaulutkin.

– Käyttöönotto tapahtuu vapaaehtoisuuden periaatteella. Niin ei tehdä, että kaikkiin kouluihin tilattaisiin sama määrä laitteita, ja sitten sanottaisiin, että näitä on nyt alettava käyttämään.

Innokkaimmat koulut ovat tilanneet laitteita enemmän, ja joissain opinahjoissa niitä on yhä hyvin vähän.

Harvion mukaan tabletteja käytettäessä olisi kuitenkin hyvä, jos niitä riittäisi ainakin yhdelle luokalle eli noin 25 oppilaalle kerrallaan.

– Varsinkin ylempien vuosiluokkien sähköisissä oppimateriaaleissa ja tiedonhaussa tai –tuottamisessa laitetta käytetään henkilökohtaisesti, vaikka toki tabletilla voi opiskella myös pareittain tai ryhmässä.

Opettajien asenteet uusia välineitä kohtaan ovat Harvion mukaan menneet koko ajan positiivisempaan suuntaan. Valtaosa suhtautuu niihin myönteisesti, mutta myös ääripäitä löytyy.

– Noin 10 prosenttia on sellaisia, jotka ovat todella innokkaita ja jo valmiiksi laitteisiin perehtyneitä. Vastaava prosenttiosuus on sitten niitä, joita asia ei juuri kiinnosta.

Älylaitteiden invaasiosta huolimatta ylivoimainen valtaosa opetuksesta tapahtuu silti perinteisin keinoin. Harviokin toteaa, että kirjat eivät ole kokonaan katoamassa mihinkään vielä pitkään aikaan.

– Sitä ei tiedä kukaan, tapahtuuko niin koskaan.

Joihinkin oppiaineisiin uudet laitteet tarjoavat lisäarvoa enemmän kuin toisiin.

Esimerkkeinä Harvio mainitsee fysiikan ja kemian.

– Näissä aineissa oppiminen tapahtuu pitkälti tekemällä ja testaamalla. Tabletilla voi esimerkiksi kuvata koeosuuden ja koostaa raportin. Pikkuhiljaa oppilaat muuttuvat opetussisältöjen kuluttajista enemmän niiden tuottajiksi. HÄSA

Päivän lehti

29.3.2020