Kanta-Häme

Kirkkohallitus säilyttäisi pienet seurakunnat

Kirkkohallitus valmistelee lakia, jolla seurakunnat säilyvät, vaikka hallituksen kaavailemat suurkunnan syntyvät. Kirkkohallituksen täysistunto antoi valtiovaranministeriölle tällä viikolla lausunnon, jonka mukaan kukin seurakunta kuuluisi alueelliseen seurakuntayhtymään.

Seurakuntayhtymän rajat noudattaisivat kuntarajoja, niin kuin nykyisinkin.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kirkkoherra Timo Kalaja kertoo, että kirkkohallituksen uusi malli on suurelta osin sama kuin Hämeenlinnan seurakuntayhtymän malli. Merkittävä ero on kuitenkin se, että uudessa mallissa työntekijät liikkuisivat seurakunnasta toiseen.

– Nythän hengelliset työntekijät ovat esimerkiksi Lammin seurakunnan omia. Heidän ei tarvitse välttämättä tehdä työtä Hauholla tai muualla. Uudessa mallissa yksi perusidea on työvoiman vapaa liikkuminen yhtymän alueella. Sillä päästäisiin työntekijöiden tehokkaampaan käyttämiseen.

Linja muuttui kuukaudessa

Hämeenlinnan kaupungin rajojen sisälle muodostettiin kirkkohallituksen päätöksellä vuoden 2009 kuntaliitoksessa seurakuntayhtymä. Rengon liityttyä Hämeenlinna-Vanajaan yhtymässä on viisi seurakuntaa, Hauhon, Hämeenlinna-Vanajan, Kalvolan, Lammin ja Tuuloksen seurakunnat.

Vain kuukausi aiemmin kirkkohallitus teki toisenlaisen ratkaisun, kun Nurmo ja Ylistaro yhdistyivät vuoden 2009 alussa Seinäjoen kaupunkiin. Seinäjoelle uusien rajojen sisälle muodostettiin yksi suuri seurakunta.

– Siinä tapahtui yhden hallintoelimen (kirkkohallituksen) aikamoinen linjanmuutos kuukauden aikana, Kalaja sanoo.

Nyt kirkkohallitus säilyttäisi seurakunnat, jotta seurakunnasta ”tulee yhteisö, johon seurakuntalaisen on helppo samastua ja tuntea osallisuutta”. Seurakuntayhtymä hoitaisi seurakuntien hallinnon ja talouden.

Kirkkoherra Kalaja toteaa, ettemme tiedä, millainen kuntaministeri Henna Virkkusen lopullinen kuntauudistus on.

– Mutta jos kuvittelemme meidän tilanteeseemme ja ministeri määräisi Janakkalan ja Hattulan liittymään Hämeenlinnan kaupunkiin, Kalaja pohtii ja jatkaa:

– Kirkkohallitus linjaa, ettei lähdettäisikään rymäyttämään kaikkia kolmea yhdeksi seurakunnaksi, niin kuin tehtiin Seinäjoen kuntaliitoksessa 2009. Vaan kirkollisveroprosentti tulisi kaikille seurakunnille yhteiseksi, mutta siitä huolimatta Hattula ja Janakkala voisivat olla toiminnallisesti itsenäisiä.

Rahat tulevat aina yhtymältä

Se tarkoittaisi, että seurakunnat saisivat päättää jumalanpalveluksistaan ja muusta toiminnastaan itse. Siinä mielessä itsenäisiä seurakunnat eivät olisi, että taloudesta vastaisi seurakuntayhtymä.

– Rahat seurakunnan toimintaan antaa seurakuntayhtymä, joka on ikään kuin konsernihallinnon kopio. Konsernihallinnossa ovat taloushallinto, henkilöstöhallinto, kiinteistöhallinto ja kirkolle hautaustoimilaissa uskottu yhteiskunnallinen velvoite eli hautaustoimi, Kalaja kertoo.

Nyt kirkkohallitus ajaa, että kirkollisveron kannon takia pitää aina yhdessä kunnassa kantaa sama kirkollisvero. Näin tehdään nykyisissäkin seurakuntayhtymissä, myös Hämeenlinnassa.

– Ei voida tehdä niin, että Kalvolassa ja Hauholla kerätään erilaista kirkollisveroa. Kun on yksi Hämeenlinnan kaupunki, niin Lammilla pitää olla sama kirkollisveroprosentti kuin täällä kantakaupungissa, koska verottaja ei pysty alueita erottelemaan. (HäSa)

Päivän lehti

9.4.2020