Kanta-Häme

Kirkon hittituotetta päivitetty – rippikoulun ulkoläksyt vähenivät Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa

Tänä vuonna Hämeenlinna-Vanaja seurakunnan rippikoululaisilla on opeteltavanaan kaksi ulkoläksyä vähemmän kuin aiemmin konfirmoiduilla. Kaste- ja lähetyskäsky sekä pienoisevankeliumi pudotettiin pois vuodenvaihteessa, kun uusi rippikoulusuunnitelma otettiin käyttöön.

– Uudessa suunnitelmassa pakollisia ulkoläksyjä on neljä. Meillä linjattiin, että vain pakolliset suoritetaan, kertoo kappalainen Juha Harmaala, joka vastaa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan rippikoulutyöstä.

Yhteisiin opeteltaviin sisältöihin kuuluvat uskontunnustus, Herran siunaus, Isä meidän -rukous ja kymmenen käskyä. Harmaalan mukaan käskyt poikkeavat luonteeltaan muista ulkoläksyistä.

– Muitahan käytetään viikoittain esimerkiksi messutoiminnassa, käskyjä ei niinkään.

Ulkoläksyjen ohjeistustakin on päivitetty niin, ettei jumalanpalveluksessa lausuttavia tekstejä tarvitse välttämättä suorittaa yksin.

– Olemme koettaneet miettiä rippikoulutyöryhmässämme, kuinka käskyt tulisi suorittaa, mutta se jäi jokaisen rippikoulun vetäjän päänsäryksi. Talvileiriläiset antoivat käskyt isosille, mutta katsotaan, tuottaako kesä luovia ratkaisuja, Harmaala sanoo.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan ensimmäiset kesärippileirit pidettiin tällä viikolla Syöksynsuussa ja Loimalahdessa. Loimalahden ulkoläksyt suoritettiin valtaosin perinteiseen tapaan eli henkilökohtaisesti isosille.

– Jotkut ovat antaneet suorituksiaan kirjallisina. Vaihtoehtoisia suoritustapoja voidaan miettiä, jos nuorella on esimerkiksi jotain oppimisvaikeutta. Kaikki ulkoläksyt saadaan kyllä läpi tavasta riippumatta, sanoo Loimalahden leirin vetäjiin kuuluva diakoniatyöntekijä Lauri Nurmi.

Rippikoululaiset olivat saaneet ulkoläksynsä opeteltavaksi viime vuoden puolella heti rippikouluun ilmoittautumisensa jälkeen. Suurin osa osasikin ne jo leirille tullessa.

Ennen leiriä harjoiteltiin myös ehtoollisella käymistä, mitä suositellaan uudessa rippikoulusuunnitelmassa.

– Monelle perheelle voi olla tärkeä traditio, että nuori saa ensimmäisen ehtoollisensa nimenomaan konfirmaatiossa. Siksi ehtoolliselle osallistuminen oli keväällä vapaaehtoista, kertoo pastori Mika Juppala.

Rippikoulu-uudistuksessa on painotettu aiempaa enemmän nuorten osallistamista rippikoulun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Juppala myöntää, että varsinkin kesän ensimmäisiä leirejä on ollut hankalaa suunnitella rippikoululaisten kanssa.

– Rippikoulu on nuorille ainutkertainen kokemus. Heidän voi olla hankala suunnitella sen sisältöjä ennen kuin ovat kokeneet sen. Jälkikäteen suunnittelu voisi olla helpompaa, kun tietää, mitä voi odottaa.

Juha Harmaala tietää, että esimerkiksi Tampereella on jo kokeiltu konfirmaation järjestämistä pitkälti nuorten suunnittelemana ja toteuttamana.

– Meillä on ajateltu, että konfirmoitavat ovat juhlan kohteena. Olisihan se lakkiaisissakin aika erikoista, jos ylioppilaat tekisivät koko juhlan itse ja opettajat istuisivat penkissä. Pidän tosin kesällä leirin, jossa konfirmaatiota suunnitellaan yhden aamupäivän ajan. Katsotaan, millaisia palasia sinne saadaan. HäSa