Kanta-Häme

Kirkonmäki avautuu keskiajan malliin

Hattulan Pyhän Ristin kirkon ympäristössä kasvaa marja-aroniaa ja vuorimäntyjä. Tarkkasilmäinen kuitenkin huomaa, että aronia-aidan edessä hangesta pilkistää pieniä piiskoja.

– Siihen on istutettu pähkinäpensasta. Kunhan ne kasvavat suuremmiksi, aroniat kaadetaan takaa pois, selvittää Hattulan seurakunnan puutarhuri, hortonomi Kustaa Niini.

Hän kertoo, että kirkon ympäristöä on tarkoitus palauttaa keskiaikaiseen asuun. Tämä tarkoittaa sitä, että näkymiä avataan puita ja ryteikköä kaatamalla. Samalla moderneja tuontikasveja vaihdetaan kotimaisiin vanhoihin lajeihin.

– Pähkinäpensas on kasvanut tällä seudulla vuosisatoja. Vuorimännyt taas korvataan katajilla, joita on jo myös istutettu paikka paikoin, Niini sanoo.

Hän sanoo olevansa laajemminkin huolissaan siitä, että Suomi ”kasvaa umpeen”. Siksi hän pitää tärkeänä sitä, että esimerkiksi seurakunnat yrittävät huolehtia historiallisista maisemista.

– Se ei välttämättä ole kovin yksinkertaista, sillä tässäkin kirkon lähistöllä on monia maanomistajia. Viime talven puunkaadosta sovimme yhteisymmärryksessä, sillä kaikki pitivät sitä hyvänä ajatuksena.

Koivu on arka puu

Mitään ei tehdä kertarysäyksellä vaan pikkuhiljaa. Viime talvena puita kaadettiin Pälkäneentien puolelta, ja nyt seurakunta on hakenut lupaa kolmen huonokuntoisen koivun kaatoon kirkon koillispuolelta.

– Koivu on rakennetussa ympäristössä arka puu. Se vahingoittuu helposti eikä yleensä toivu vaurioista, vaan alkaa lahota. Myös juuristo on arka, Niini kertoo.

Hautausmaalla on myös muutama suuri kuusi sekä saarneja, lehmuksia ja vaahteroita. Ne saavat olla paikoillaan.

– Siitepölytutkimusten perusteella Vanajaveden laaksossa on kasvanut jaloja lehtipuita todella pitkään. Aiemminhan luultiin, että ne ovat satoja vuosia sitten viihtyneet vain rannikkoseudulla.

Myös hautojen lomassa kasvavat marjakuuset saavat olla rauhassa, sillä niitä kasvaa luonnonvaraisena Ahvenanmaalla.

– Voidaan ajatella, että pyhiinvaellusmatkalla ollut munkki on tuonut marjakuusen siemeniä matkoiltaan. Eli sopivalla tarinalla niiden säilyttäminen voidaan perustella.

Ryteikön tilalle rantaniitty

Niini kertoo, että tavoitteena olisi avartaa näkymää myös Vanajaveden suuntaan. Varsinkin kesäisin kirkko jää järveltä päin katsoen rantaryteikön taakse piiloon.

– Kunta omistaa ranta-alueen kirkon kohdalla. Seurakunta on tehnyt alueesta ostotarjouksen, mutta toistaiseksi mitään ei ole kuulunut, Niini sanoo.

Jos kaupat syntyvät, rannan vallanneet koivut, lepät ja pajukot kaadetaan ja niiden tilalle perustetaan rantaniitty.

– Se niitettäisiin kerran kesässä samaan tapaan kuin kirkkopiha.

Niini kertoo, että myös Tyrvännön kirkon ympäristöä on tarkoitus avata vastaavalla tavalla. Hattulan kirkollakin on avarrettu näkymiä, mutta siellä ei tavoitella minkään tietyn aikakauden ilmettä.

– Siellä on kaadettu vaarallisia puita ja istutettu tilalle esimerkiksi jalokuusia ja alppiruusuja. Kirkon seinustalle on istutettu myös viinirypäleitä, Novgorodin 750-vuotisjuhlan kunniaksi kehitettyä lajiketta. (HäSa)

Päivän lehti

28.3.2020