fbpx
Kanta-Häme

Kirkontornista huikeat näkymät

 

Vuonna 1798 valmistuneessa Hämeenlinnan kirkossa oli alkujaan puinen kellotapuli, joka tuhoutui kaupungin palossa vuonna 1831. Vuonna 1837 sakastin yhteyteen nousi uusi komea kirkontorni, joka kohoaa 34,5 metrin mitallaan korkealle ympäröivien talojen kattojen yläpuolelle.
 
Nousu torniin alkaa sakastin ovelta Kirkkorinteen puolelta. Portaiden ensimmäisellä holvitasanteella on pyykkihuoltopiste ja muhkea kassakaappi, jossa säilytetään kirkon hopeita ja ehtoollisvälineistöä. Siitä noustaan noin toimituskappeliin, jota käytetään vihkiäisiin, kastetilaisuuksiin ja erilaisiin kokoontumisiin. Tavallisen olohuoneen kokoiseen tilaan mahtuu 25 ihmistä.
 
Ulkopuolelta helposti erottuvien kaari-ikkunoiden takana seuraavassa kerroksessa on kanttorien valoisa työhuone, jota käytetään myös harjoitustilana. Siihen helpot nousut sitten loppuvatkin, sillä kirkonkellojen luo noustaan tikkaita pitkin kapean luukun läpi.
 
– Tietääkseni vielä 1960-luvulla suntiot kiipesivät soittelemaan kelloja, mutta 1970-luvulla niihin laitettiin E-L Ringmanin asentama soittoautomatiikka, jota operoidaan sakastin sähkökaapista, oppaana toimiva ylivahtimestari Osmo Nissi sanoo.
 
– Koneisto soittaa automaattisesti viikonlopun tietyt soitot ehtookelloista lähtien ja loput näpytellään päätteelle käyttämällä ohjelman numeroa. 
 
Tikkaiden päässä on matala välitila, josta päästään kolmen soittokellon luo. Kelloista vanhin ja pienin on valettu Tukholmassa vuonna 1753 ja se painaa 110 kiloa. Ruotsin pääkaupungista on kotoisin myös vuonna 1823 valmistunut 290-kiloinen, mutta sarjan komein kello on valettu Maalahdessa vuonna 1848.  Siinä ovat kuvattuna tsaari Nikolai I ja Martti Luther. Kirkkoherra Matias Churbergin aikana valettu komistus painaa 640 kiloa.
 
Nousu jatkuu hankalana seuraavalle tasolle, jolta löytävät aikaa näyttävät kellot. Taulujen takana ei toimittajan pettymykseksi ole monimutkaisia koneistoja, vaan teräskehikkoja ja peltilaatikkoja, joista johtaa teräsputki viisareihin. Tilasta löytyy kuitenkin pieni huone, jossa Karl Glasbergin Mustasaaressa vuonna 1851 valmistama vanha koneisto on nähtävillä.
 
Seuraavaksi noustaan kupoliin, jossa ei ole sisäpuolella muuta hämmästelemistä kuin vankat puiset rakenteet. Reissun kohokohta on kipuaminen kupolin päällä olevaan “lanternaan”, jossa odottavat mahtavat näkymät. Toimittajaa huimaa.
 
– 1800-luvun loppupuolella täällä istuskeli palovartija, joka tietyn väliajoin tiedotti, että kaupungissa on kaikki hyvin, Nissi kertoo.
 
– Sotien aikana tilaa käytettiin ilmavalvontaan. Tämän parempaa näköalapaikkaa ei löydy koko Hämeenlinnasta.
 
Kahville torniin
 
Naisten pankin aluesolu pitää tulevana lauantaina Wanhan ajan kahvisalonkia kirkon kellotornissa. Tarjolla on suolaisia ja makeita herkkupullia, joita voi nautiskella kahvin, teen tai mehin kera.
 
Mennen maailman tunnelmaa tuovat Liisa Herkkolan soittama pianomusiikki ja teeman mukaisesti pukeutuneet tarjoilijattaret. Salongin tuotto menee kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon kehittämiseen.
 
Wanhan ajan kahvisalonki la 19.5. klo 10.30-14.30 Hämeenlinnan kirkon tornissa.
 

Menot