Kanta-Häme

Kissa on suosituin lemmikkimme – Kissarotujen välillä on perinnöllisiä käyttäytymiseroja

Kissarodut eroavat toisistaan käyttäytymisessä; niin aktiivisuudessa, aggressiivisuudessa, arkuudessa, sosiaalisuudessa kuin stereotyyppisessä käyttäytymisessä. Helsingin yliopistossa tehty tutkimus löysi käyttäytymispiirteiden taustalta korkeat perinnöllisyysasteet.
Kissarodut eroavat toisistaan käyttäytymisessä; niin aktiivisuudessa, aggressiivisuudessa, arkuudessa, sosiaalisuudessa kuin stereotyyppisessä käyttäytymisessä.
Kissarodut eroavat toisistaan käyttäytymisessä; niin aktiivisuudessa, aggressiivisuudessa, arkuudessa, sosiaalisuudessa kuin stereotyyppisessä käyttäytymisessä. Arkistokuva

Kissa on suosituin lemmikkimme, mutta siitä huolimatta sen käyttäytymistä on tutkittu vain vähän.

– Koirilla käyttäytymisen rotueroja ja periytyvyyttä on tutkittu kymmenissä kansainvälisissä tutkimuksissa, kun taas tämä oli ensimmäinen tutkimus käyttäytymisen perinnöllisyydestä kissoilla, sanoo tohtorikoulutettava FM Milla Salonen, Helsingin yliopistosta.

Kissarotujen välillä havaittiin käyttäytymiseroja kaikissa tutkituissa piirteissä: aktiivisuudessa, ihmissosiaalisuudessa, arkuudessa, aggressiivisuudessa ja stereotyyppisessä käyttäytymisessä. Suurimmat käyttäytymiserot rotujen välillä havaittiin aktiivisuudessa ja pienimmät stereotyyppisessä käyttäytymisessä.

– Aktiivisuus on parin viikon iästä lähtien suhteellisen pysyvä ominaisuus, kun taas stereotyyppiseen käyttäytymiseen vaikuttavat monet ympäristötekijät niin pentuiässä kuin aikuisuudessakin. Tämä voi selittää havaitsemiamme eroja, kissojen geenitutkimuksen johtaja, professori Hannes Lohi kertoo.

Tutkimusryhmä selvitti käyttäytymispiirteiden perinnöllisyyttä kolmessa eri kissarodussa: maine coonissa, ragdollissa ja turkkilaisessa vanissa. Nämä rodut valittiin, sillä niistä oli riittävästi kyselyvastauksia ja tietoa kissojen vanhemmista.

– Lisäksi nämä rodut ovat geneettisesti erilaisia. Aiempien tutkimusten perusteella maine coon on sukua pohjoismaalaisille kissaroduille ja maatiaiskissoille, ragdoll taas länsieurooppalaisille ja amerikkalaisille kissaroduille. Turkkilainen van yhdessä turkkilaisen angoran kanssa näyttäisi olevan eriytynyt muista roduista, Lohi toteaa.

Noin puolet käyttäytymispiirteiden vaihtelusta periytyy

Tutkimuksessa havaittiin, että käyttäytymispiirteiden perinnöllisyysaste oli keskimäärin 0.40 – 0.50. Tämä tarkoittaa, että hiukan alle puolet käyttäytymispiirteiden vaihtelusta selittyy perinnöllisellä vaihtelulla. Perinnöllisyysasteet olivat melko samanlaisia kissarotujen välillä, rotujen geneettisistä eroista huolimatta.

Käyttäytymiseroihin on monta vaihtoehtoista selitystä.

On mahdollista, että käyttäytyminen on ollut valinnan kohteena kissojen jalostuksessa. On mahdollista, että toisista roduista on haluttu aktiivisia ja toisista leppoisia. Käyttäytymispiirteet voivat myös ”liftata” jonkun toisen valinnan kohteena olevan, vaikkapa turkin tai silmien värin aikaansaavan, geenin mukana.

– Toisaalta kissarodut on jalostettu eri alueiden maatiaiskissapopulaatioista, joita ne vieläkin geneettisesti muistuttavat. Samojen alueiden kissoista periytyneet rodut voivat myös käyttäytymisessä muistuttaa toisiaan yhteisen historiansa takia, Salonen valottaa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin aiemmin kerättyä lähes 6000 kissan käyttäytymiskyselyaineistoa. Aineisto sisälsi kyselyvastauksia 40 eri kissarodusta. Kyseessä on toistaiseksi maailman laajin kerätty kissojen käyttäytymisaineisto.

Asiasanat