Kanta-Häme

Kiusaamisesta paljon ilmoituksia

Poliisille tehdään kymmenittäin rikosilmoituksia koulukiusaamisesta. Tiedot käyvät ilmi Poliisiammattikorkeakoulun Lännen Medialle kokoamista koulukiusaamiseen liittyvistä rikosilmoituksista. Viime vuonna tällaisia ta- pauksia oli 97 ja tänä vuonna 62 (tiedot haettu 21.8.).

Rikosnimikkeinä ovat pahoinpitely, laiton uhkaus, kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Tapauksia haettiin hakusanoilla ”koulukiusa” tai ”mobb” (mobbning).

Poliisiammattikorkeakoulusta kerrotaan, että luvut ovat suuntaa-antavia. Kun hakusanojen kirjoa lisää, voidaan löytää merkittävästi enemmän ilmoituksia.

Helsingin nettipoliisi tarkasteli oman alueensa koulukiusaamiseen liittyviä rikosilmoituksia ja löysi pelkästään Helsingin alueelta vajaat sata ilmoitusta vuoden 2016 ensimmäiseltä puolikkaalta. Nettipoliisin käyttämät hakusanat olivat ”koulu, kiusa, välitun, opettaja, rehtori, luokka, oppila, alakoul, yläkoul, yläaste, ala-aste, lukio”.

Ylikonstaapeli, nettipoliisi ja koulukiusaamista kandidaatintyössään tutkinut Marko Forss kertoo, että suurimmassa osassa heidän löytämissään rikosilmoituksissa kyse oli fyysisestä pahoinpitelystä.

– Ongelma on, että huomaamatta jäävät ne tapaukset, joissa on psyykkistä kiusaamista. Sitten kun tulee yksi lyönti, asia siirretään herkemmin poliisin käsiteltäväksi. Väitän kuitenkin, että vuoden kestänyt henkinen kiusaaminen on vahingollisempaa kuin yksittäinen lyönti, Forss kertoo.

Koululla on velvollisuus ilmoittaa poliisille seksuaalirikokset ja pahoinpitelyt. Forss lisäisi tähän listaan vainoamisen, sillä hänen mukaansa monissa tapauksissa koulukiusaaminen täyttää vainoamisen tunnusmerkit.

– Vaikka koulukiusaamiseen liittyvä vainoaminen tapahtuukin yleensä toisen alaikäisen toimesta, ei se vähennä uhrin kokemaa kärsimystä aikuiseen verrattuna. Netin puolella voi jatkua sama meno kuin koulussa, ja se voi olla jopa ympärivuorokautista.

– Koululla on aina oikeus konsultoida poliisia.

Alle 18-vuotiaista tehdyistä rikosilmoituksista pitäisi aina mennä automaattisesti tieto sosiaaliviranomaisille. Forssin mukaan viranomaisten yhteistyössä on usein parantamisen varaa, kun rikosilmoitus on tehty.

– Riippuu tapauksesta ja poliisilaitoksesta, miten yhteistyötä rikosilmoituksen jälkeen tehdään. Osassa tapauksissa annetaan pallo suoraan sosiaaliviranomaisille ja ongelma on, jos se pallo pomppii takaisin koululle.

– Moniviranomaisyhteistyö ei ole vielä lähelläkään täydellistä eli kehittämistä on, Forss kertoo.

OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen tunnistaa ongelman.

– Tärkeää olisi, että viranomaiset jokaisella paikkakunnalla sopisivat jo ennalta miten toimitaan, Lahtinen kertoo.

– Olemme kouluttaneet jäseniämme, että heillä on oikeus olla yhteydessä poliisiin, kysyä neuvoa tai tehdä suoraan ilmoitus. Yleensä näin nuoren asia päätyy kuitenkin lopulta sosiaalitoimelle. Vanhemmille on myös kerrottava, että väkivallasta voi tehdä poliisille ilmoituksen, vaikka kyseessä olisivatkin alle 15-vuotiaat, Lahtinen muistuttaa.