Kanta-Häme

Kiusattu vaihtoi takaisin vanhaan kouluunsa

Koulukiusaaminen ei aina johda mustelmiin. Mutta ainakin henkisiä mustelmia tulee siitäkin kiusaamisesta, jossa keskitytään sanalliseen ilkeilyyn ja jätetään uhri porukan ulkopuolelle.

Tästä on kokemusta kantahämäläisperheellä, joka ei halua tulla julkisuuteen omilla nimillään.

Vanhassa koulussa riitti kavereita

Perheen alakouluikäisellä lapsella oli paljon kavereita sek�� koulussa että vapaa-ajalla. Perheelle tuli kuitenkin eteen muutto toiselle paikkakunnalle.

Se ei tuntunut lapsesta mukavalta, mutta ei toisaalta etukäteen kamalaltakaan, sillä lapsella ei ollut koskaan ollut vaikeuksia saada kavereita.

– Kavereiden kanssa olemista piti välillä jopa vähän rajoittaa. Se oli positiivinen ongelma, lapsen äiti muistelee.

Lapsi pääsi pienehköön kouluun, joka oli suurin piirtein samankokoinen kuin vanhakin koulu. Luokalla oli alle 20 oppilasta.

Lapsi jätettiin yksin

Pian lapsi huomasi kuitenkin olevansa yksin. Uudella luokalla juuri kukaan ei halunnut olla hänen kanssaan. Uuden kodin lähettyvillä taas ei asunut muita lapsiperheitä.

Kaikkea yritettiin.

– Vanhassa koulussa lasten oli tapana mennä jonkun kotiin koulupäivän jälkeen. Tästä yritettiin sopia uusienkin koulukavereiden kanssa, mutta ei se onnistunut, äiti kertoo.

Lapsi ei tilanteesta valittanut, mutta kotiväki vaistosi pian, että kaikki ei ole kunnossa.

Alkoi myös esiintyä erilaista nimittelyä ja mielipiteiden lyttäämistä. Nimittely liittyi usein vaatteisiin tai ulkonäköön, vaikkei lapsen olemuksessa ole mitään erityistä.

Päämääränä nolaaminen

– Lapsellemme tehtiin välitunnilla selväksi, kuinka ruma hän on. Kun hän yritti tuoda omia mielipiteitään julki, häntä ei kuunneltu. Kiusaajat kohtelivat häntä kuin häntä ei olisi olemassa.

– Toisena hetkenä lapsemme yksittäiseen kommenttiin tartuttiin sangen hanakasti ja sille naureskeltiin suureen ääneen. Päämääränä oli saada toinen kunnolla nolatuksi tai itkemään koko ryhmän edessä, vanhemmat kertovat.

Fyysiseksi kiusaaminen ei yleensä äitynyt. Tosin yksi lapsi kävi häneen pari kertaa kiinni.

– Eniten säikäytti kova potku selkään, jonka lapsemme sai istuessaan keinussa selin kiusaajaan päin.

Vanhemmat eivät hyväksyneet tilannetta. He olivat useita kertoja yhteydessä luokkatovereiden vanhempiin ja lapsensa opettajaan. Se ei vain johtanut mihinkään.

– Opettaja kyllä suhtautui tilanteeseen ymmärtäväisesti, mutta hänellä ei ollut keinoja selviytyä villien lasten kanssa.

Psykologin niksit eivät auttaneet

Koulupsykologiinkin oltiin yhteydessä.

– Toivoimme, että häneltä saisimme selviytymiskeinoja.

Psykologi antoi joitakin niksejä, joita sitten noudatettiinkin. Ne eivät kuitenkaan auttaneet yhtään.

Vanhemmat kertovat, etteivät hekään pystyneet nauttimaan elämästään uudella paikkakunnalla, kun oli koko ajan huoli lapsesta.

– Sellainen vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin, he sanovat.

Vaikka lapsi ei tilanteestaan yleensä valittanutkaan, hän kertoi, että hänen suurin haaveensa olisi päästä vanhaan kouluunsa takaisin.

– Ajattelimme kuitenkin ensin, että ei olisi oikea ratkaisu, että kiusattu lähtee. Toivoimme, että tilanteeseen löytyisi ratkaisu yhdessä koulun kanssa.

Koulu myönsi epäonnistuneensa

Mutta tilanne ei helpottanut, ja lapsesta tuli koko ajan hiljaisempi, ja hän alkoi yhä enemmän vetäytyä omiin oloihinsa.

Kiusaaminen sai uusia muotoja. Alkoi tulla kännykkäpilasoittoja, ja myös nettiä käytettiin kiusaamiseen.

Koulun kanssa yritettiin vielä kerran. Järjestettiin keskustelu, jossa oli paikalla kiusattu lapsi vanhempineen sekä rehtori, luokanopettaja sekä pääkiusaaja vanhempiensa kanssa.

– Tilanne ei helpottunut, vaan kiusaaminen vain otti tuulta alleen. Koulu myönsi, että se oli epäonnistunut tässä asiassa.

Ilo palasi lapsen elämään

Perhe sai lopulta tarpeekseen ja alkoi valmistella muuttoa takaisin vanhoille kotikulmille. Muuton jälkeen lapsi pääsi vanhaan kouluunsa.

Siellä hän on viihtynyt hyvin.

– Hän on nyt kuin toinen ihminen. Aamuisin kouluunlähtö sujuu hyvillä mielin. Iloisuus on palannut lapsen elämään, äiti kertoo. (HäSa)

Päivän lehti

2.6.2020