Kanta-Häme

Kivikautinen asuinpaikka tärveltyi Tammelassa – Mätästys paljasti maasta saviastian palasia

Tammelan Vihtaniemessä maata muokattiin koneellisesti kiellosta huolimatta.
Muinaismuistolaki ei estä tekemästä metsänhoidollisia toimenpiteitä, kunhan muinaisjäännös otetaan huomioon. Arkistokuva Tammelasta. Kuva: Tapio Tuomela.

Tammelan Vihtaniemessä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka on vaurioitunut pahoin metsän uudistuksen yhteydessä.

Museovirasto sai kesäkuussa Suomen metsäkeskukselta tiedon, että muinaisjäännökseen on kajottu metsää koneellisesti mätästettäessä.

– Maanpinnalla näkyy kivi-iskennäisiä ja saviastian paloja. Ne kertovat, että paikalla on ollut asuinpaikka, Tammelaan tarkastuskäynnin tehnyt Museoviraston intendentti Olli Soininen kertoo.

 

Kivikautinen asuinpaikka ei ollut silmin havaittavissa ennen maanmuokkausta.

– Löydöt voivat olla hyvin lähellä maanpintaa. Aina kun koneella kaivetaan, on mahdollista, että kulttuurikerros ja rakenteet tuhoutuvat.

Muinaismuistolakia valvovana viranomaisena Museovirasto antoi syksyllä 2017 lausunnon metsänkäyttöilmoituksesta, joka koski Vihtaniemeen suunniteltuja metsänuudistustoimia.

Lausunnossa kiellettiin käyttämästä koneellista uudistusta muinaisjäännösalueella.

Muinaismuistolaki sallii metsätaloustoimet, kunhan muinaisjäännös otetaan huomioon. Soininen ei ota kantaa, mikä olisi ollut tässä tapauksessa suotava menetelmä.

– Museoalan ammattilaisina emme lähde sanomaan metsäalan ammattilaisille, mitä pitää tehdä. Heidän työkalupakistaan pitää löytyä oikeat välineet.

 

Museovirasto selvittää, miksi muinaisjäännös pääsi vahingoittumaan. Raportti toimitetaan Museoviraston lakimiehelle, joka arvioi, miten tapauksessa edetään.

– Muinaisjäännös sijaitsee osayleiskaava-alueella, joten kaavamääräystä on rikottu.

Soininen pitää tapausta valitettavana muttei täysin poikkeuksellisena. Museovirasto on tehnyt tänä syksynä viisi muinaisjäännöksen vaurioitumiseen liittyvää tarkastuskäyntiä Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla.

– Yleensä kyse on tietämättömyydestä ja siitä syntyneestä vahingosta.

 

Vihtaniemen kivikautinen asuinpaikka tuli ilmi vuonna 2006 suoritetuissa arkeologisissa inventoinneissa.

Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven itärannalla, ja se on ajoitettu vuosiin 3 000–2 800 eaa. Se edustaa nuorakeraamista kulttuuria, joka tunnetaan myös vasarakirveskulttuurina.

Soinisen mukaan nuorakeraamisen kulttuurin asuinpaikkoja on tutkittu hyvin vähän, mutta ne vaikuttavat sijaitsevan vesistöjen lähellä.

– Aikakauden asuinpaikkoja ei ole löydetty Vaasa–Viipuri-linjan pohjoispuolelta. Ne painottuvat varsinkin Lounais-Suomeen ja myös Hämeeseen. HÄSA