Kanta-Häme

Kivimiehen lyhty kertoo kuvanveistäjästä

Kivimiehen lyhty on kuin ennustuspallo Emil Wikströmin ateljeen keskellä. Sitä katsomalla ei näe tulevaisuuteen, mutta menneisyydestä se paljastaa yhtä ja toista.
 
Lyhty kertoo tarinaa kuvanveistäjä Emil Wikströmistä (1864–1942). Mitä kaikkea hän ehtikään uransa aikana tehdä ja mihin kaikkeen aikansa käytetyin kuvanveistäjä kädenjälkensä jätti. 
 
Uutta Sääksmäen Visavuoressa on Kivimiehen lyhty ja oikeastaan kaikki muukin. Koko näyttely on uudistettu. 
 
Vanhassa, 30 vuotta esillä olleessa näyttelyssä oli noin sata veistosta. Sadasta veistoksesta neljä on vanhalla paikallaan. Paljon veistoksia on päätynyt varastoon ja sieltä on tuotu esille Wikströmin töitä, joita ei ennen Visavuoressa ole esitelty.
 
Museonjohtaja Pälvi Myllylä kertoo vanhan näyttelyn muuttuneen museoesineeksi.
 
– Itsellänikin kesti ymmärtää, että saan siirrellä patsaita, nauraa Myllylä.
 
Nyt joka tila on myllätty. Samalla museonväki sekä säätiön toiminnanjohtaja Juha Myllylä ovat hyvin tietoisia siitä, että isot kipsiveistokset ovat äärimmäisen hauraita ja vaikeita kuljetella. Aikaa on vienyt myös oikeiden paikkojen löytäminen isoille teoksille.
 
Hautaveistokset …vihdoin näytillä
Kolmekymmentä vuotta esillä ollut näyttely paneutui isosti Säätytaloon ja Snellmaniin. 
 
Nyt esillä on Kalevalaa ja pala Pariisia, jossa Wikström asui Visavuoren rakentamisen ajan 1800-luvun lopulla. Näytteillä on muun muassa tukinuittaja, joka sai aikanaan paljon Pariisissa huomiota, sillä aihe oli hyvin erikoinen.
 
Emil Wikström veisti paljon hautamuistomerkkejä, joiden kipsiveistokset on kaivettu yleisön katseltavaksi. Muun muassa Serlachiuksen sukuhaudan kipsiveistokset ovat näyttävästi esillä. Itse sukuhauta on Mäntässä. 
 
– Hautamuistomerkeistä ei ole juurikaan ennen puhuttu. Ne ovat aivan huikeita. Jostain syystä niitä ei mielletä julkisiksi veistoksiksi. Kuten Wikström on itsekin kirjoittanut eräässä kirjeessä, häntä harmitti tehdä hautamuistomerkki Vilppulaan, “Jumalan selän taakse”, koska kukaan ei näe sitä sieltä.
 
Taiteilijaromantiikasta …ei voi puhua
Emil Wikströmistä paljastuu myös uusi puoli tähtitieteenharrastajana. Hän osti Pariisissa asuessaan muun muassa 1700-luvun planeettamallin. 
 
– Vuosia olemme miettineet, miten saamme sen esille. Nyt sille löytyi yläkerrasta hyvä paikka. 
 
Uutta näyttelyä tehdessä museonjohtaja on myös jälleen lukenut ja luennoinut paljon kuvanveistäjästä. Hän toteaa, että taiteilijaromantiikka oli kaukana Visavuoresta.
 
Ensinnäkin Emil Wikström tuli Visavuoreen siksi, että Helsinkiin oli liian kallista rakentaa isoa ateljeeta, eikä valmiita, edullisia tiloja löytynyt. 
 
Hän joutui myös luovimaan patsastoimikuntien ja tilaajien toiveiden mukaan. Kun kyse oli isoista ja kalliista töistä, taiteilijan vapaus oli hyvin sidottu tilaajan toiveisiin. 
 
Taiteilijan työskennellessä Visavuori toimi myös taideoppilaitoksena ja kuvanveistäjä koulutti apulaisiaan, joita olivat muun muassa Emil Halonen ja Augusti Veuro. (HäSa)
 
 
Emil Wikström 150 vuotta -näyttely avautuu palmusunnuntaina 13.4. kello 10 ja on avoinna kello 13 asti. Samalla juhlitaan myös kuvanveistäjä Emil Wikströmin 150-vuotissyntymäpäivää kakkukahvein.