Kanta-Häme

Klaus Härö tarvitsee syyn elokuvan tekemiseen - Helsinki sai yhden pääroolin Tuntemattomassa mestarissa

Kuten Miekkailijan, uutuuselokuvan on käsikirjoittanut Anna Heinämaa.

– Jos sä aiot kirjoittaa, että Klaus Härö on tehnyt näköisensä elokuvan, älä kerro!

Ohjaaja parkaisee turhaan. Tuntemattomassa mestarissa on kyllä vahva Härön tuntu, mutta toisin kuin aikaisemmissa elokuvissa, nyt eletään nykypäivää Suomen pääkaupungissa.

Vanhalla miehellä on pieni taidekauppa Bulevardilla, mutta vähän muuta. Hän on ollut aina etäinen isä tyttärelleen ja kaava toistaa itseään tämän teini-ikäisen pojan kanssa.

Taidekauppiaan elämään tulee kuitenkin virtaa, kun hän uskoo löytäneensä huutokauppahuoneen myyntilistalta mestarimaalaajan teoksen, joka on hinnoiteltu kuin anonyymin tekijän.

 

Tarinan perusasetelma kumpuaa suoraan käsikirjoittaja Anna Heinämaan omasta elämästä. Hän on työskennellyt kymmenisen vuotta taidekauppiaana Annankadulla ja kipuillut suhteissa vanhempiinsa.

Tosin hänen perheessään taidekauppiaan esikuva ei tullut isältä.

– Kerroin elokuva- ajatuksesta ensimmäisenä äidilleni. Itse asiassa Klaus oli toinen ihminen, jolle kerroin. Olen iloinen, että hän innostui siitä, nauraa Heinämaa.

Idea tuli puheeksi jo vuosia sitten, kun työn alla oli kaksikon ensimmäisen yhteisen elokuvan Miekkailija.

Innostuminen Vanhus ja meri -typpisestä asetelmasta oli Härölle helppoa.

– Ajattelin, että vau! Tarina ihmisestä, joka tietää, että hän tekee jotain viimeistä kertaa. Siinä on hieno jännite.

 

Härö sanoo, että hänelle ei riitä pelkkä hyvä kertomus.

– Aina pitää olla syy kertoa se stoori. Ja pitää olla syy kertoa se juuri elokuvan keinoin.

Kovin montaa suomalaista elokuvantekijää ei voi kutsua auteur-ohjaajaksi, mutta Häröön leima istuu. Elokuvat heijastelevat kuvallisuudellaan ohjaajan taiteellista näkemystä.

– Itse ajattelen, että elokuva on ennen kaikkea tarinankerrontaa kuvin. Se on se, mitä teen.

Ohjaaja Klaus Härö ja käsikirjoittaja Anna Heinämaa kävivät Hämeenlinnassa kertomassa Tuntemattomasta mestarista. Kaksikon ensimmäinen yhteinen elokuva oli runsaasti palkittu Miekkailija (2015). -Silloin jo huomattiin, että Klausin rytmi sopii kerrontaani. Koen sen luontevaksi, sanoo Heinämaa. Kuva: Pekka Rautiainen

Taidekauppiaan tarinan kirjoittaminen kuvattavaan muotoon vei Anna Heinämaalta kolmisen vuotta. Hän vertaa käsikirjoituksen työstämistä matemaattisen ongelman ratkaisuun. Jos tekee muutoksia täällä, liikahtaa jokin todennäköisesti tuolla.

– Olen aika itsepäinen ja välillä vihattukin sen takia, kun sanon, että tämä ei toimi.

– Jos käsikirjoituksen kommentoijat eivät ole ammattitaitoisia, on vaarana, että koko tarina hajoaa sen sijaan, että se kiteytyy.

Heinämaa tähtää tarinoissaan oivaltamisen hetkeen. Kun elokuvan päähenkilö ymmärtää jotakin oleellista samaan aikaan katsojien kanssa, tuntuu viesti aidolta ja siksi puhuttelevalta.

– Se on iso työ. Pitää kaikki langat käsissä loppumetrien räjähdykseen asti: tästähän tässä oli kyse!

 

Tuntematon mestari on ollut tekijöidensä käsien ulottumattomissa jo puolisen vuotta. Noin 50 kertaa sen alusta loppuun nähtyään Klaus Härö luonnehtii suhdettaan siihen ”hyvin läheiseksi”.

– Omaa työtä katson vähän varoen sormien läpi, mutta iloa tuottaa huippulahjakkaat työtoverit. Musiikissa, leikkauksessa, valaistuksessa, näyttelijätyössä.

Kuudennessa elokuvassaan Härön työporukka koostuu vanhoista tutuista tekijöistä, kuten Heinämaasta ja näyttelijä Heikki Nousiaisesta, mutta myös uusista nimistä. Heitä ovat mm. näyttelijät Pirjo Lonka ja Amos Brotherus.

Omaa hovia Härö ei ole rakentamassa.

– Uusien ihmisten kanssa ikään kuin haastaa itseään.

Heinämaa kertoo, että hänelle elokuvan näkeminen ensimmäistä kertaa valmiina oli kokemuksena häkellyttävä.

– Keramiikan tekijät tietävät, millaista se on, kun työn ottaa uunista ulos. Siihen kestää hetken tottua.

– Mutta on kauhean palkitsevaa, kun oma elementti siirretään tavallaan toiseen välineeseen.

Syksyisellä Helsingillä on elokuvassa keskeinen rooli. Kuva on Vanhan kirkon puistosta. Kuva: Cata Portin

Helsingin ydinkeskustan vanhasta arkkitehtuurista pitävälle Tuntematon mestari on herkullista katsottavaa. Bulevardi, Vanhan kirkon puisto ja Ateneum sekä kylpevät syksyn matalassa auringonvalossa että synkkenevät sateessa.

– Jäämme jännäämään, miten helsinkiläiset elokuvaan suhtautuu. Taisimme olla aika paljon ihmisten tiellä, virnistää Härö.

Elokuvan miljöö ei ole ohjaajalle samantekevä. Hän nimeää Helsingin yhdeksi elokuvansa päähenkilöksi.

– Tuntuu, että tänä päivänä monet elokuvat Suomessa eivät sijoitu mihinkään. Ollaan kotona, puistoissa, baareissa.

– Minulla ne elokuvat jäävät aika anonyymeiksi.

 

Englanninkieliseltä nimeltään Tuntematon mestari on One Last Deal, ja se ehti saada jo suitsutusta osakseen Toronton filmifestivaaleilla syyskuussa.

Härö ei palkinnoista suuremmin perusta. Tärkeämpää on, jos suomalaisesta kulttuurista tietämätön ihminen toisella puolella maailmaa vaikuttuu hänen elokuvastaan.

Kotimainen elokuva on Härön mielestä tällä hetkellä sellaisella tasolla, että tuotoksia voi esitellä muiden eurooppalaisten elokuvien rinnalla. Kun ongelmia on, ne juontavat todennäköisimmin loppuun asti viemättömistä käsikirjoituksista.

– Ei riitä, että Tommi Korpela on hyvä. Elokuva on hyvä vasta sitten, kun Korpela on hyvä yhdessä kaiken muun kanssa.

Ylikansallinen huomio palkitsee sekä taiteellisesti että taloudellisesti.

– En välitä, kuka Suomessa saa ensimmäisen Oscarin, kunhan joku saa. Sillä tavalla saadaan luottamusta kansainvälisissä rahoituskuvioissa, sanoo Härö. HÄSA

Tekstistä kuviksi

Klaus Härö

Porvoolaisen Härön elokuvat ovat voittaneet yli 60 palkintoa festivaaleilla ympäri maailmaa, mm. Berliinin kansainvälisen elokuvajuhlan Kristallikarhun ja Ingmar Bergman-palkinnon.

Ohjaustöitä: Näkymätön Elina (2003), Äideistä parhain (2005), Uusi ihminen (2007), Postia pappi Jaakobille (2009) ja Miekkailija (2015).

Miekkailija voitti parhaan elokuvan Jussi-palkinnon, oli Golden Globe -ehdokas ja Suomen ehdokas parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkintoon.

Tuntematon mestari on Härön kuudes valkokankaalla nähtävä ohjaustyö. Ensi-ilta 4. tammikuuta.

Anna Heinämaa

Julkaissut viisi romaania, kirjoittanut kuunnelmia Yleisradiolle.

Työskenteli yli 10 vuotta taidekauppiaana pienessä perheyrityksessä Annankadulla Helsingissä.

Ensimmäisen elokuvakäsikirjoituksen pohjalta Härö ohjasi Miekkailijan.

Asunut useita vuosia entisessä Neuvostoliitossa.

Kuvanveistäjä, harrastaa miekkailua.