Kanta-Häme

Koalitioita ei synny ainakaan ennen vaaleja

Puolueet valmistautuvat tasan puolen vuoden kuluttua oleviin kuntavaaleihin hyvin eritahtisesti Hämeenlinnassa.

Osalla vaalikuviot näyttävät olevan vielä kokolailla levällään.

Sen sijaan esimerkiksi Vihreät ja kristillisdemokraatit kertovat tehneensä vaalityötä alkuvuodesta pitäen.

Pro Hämeenlinnan tapaista teknistä vaaliliittoa ei synny ennen vaaleja. Se näyttää aika varmalta.

Neljä vuotta sitten keskusta, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto ilmoittivat jo hyvissä ajoin ennen vaaleja muodostavansa vaalien jälkeisessä tilanteessa teknisen vaaliliiton luottamuspaikkojen jakamiseksi.

Nyt tällaista ilmoitusta on turha odottaa. Asetelmat ovat erilaiset.

Tosin Pro Hämeenlinna -koalition isä Hannu Kärpänen (kesk.) toteaa salaperäisesti, että ”vaalien jälkeinen tilanne katsotaan vaalien jälkeen”.

Perussuomalaisten Lulu Ranne kertoo puolueensa suhtautuvan avoimin mielin myös vaaliliittoon tai sen ulkopuolella tehtävään yhteistyöhön.

Muut puolueet kertovat päättäneensä mennä vaaleihin omilla listoillaan ja pohtivansa vaalien jälkeen yhteistyötä luottamuspaikkojen jaossa.

Myös demarit ja kokoomus ovat olleet liikkeellä jo kuukausikaupalla ja ovat ehtineet julkistaa jo kymmeniä ehdokkaitakin.

Kummallakin on jo noin 40 ehdokasta nimettyinä ja lisää tulee koko ajan.

Molempien tavoite on saada täysi lista eli puolitoista kertaa valtuutettujen kokonaismäärä. Tässä tapauksessa se merkitsee 77 ehdokasta.

Myös keskusta tavoittelee täyttä listaa. Muilla ehdokaslistat jäävät lyhyemmiksi.

Jo ensi viikolla osa puolueista julkistaa lisää ehdokkaita. Tosin esimerkiksi kristillisdemokraatit julkaisevat nimiä vasta marraskuun lopulla.

Hyvin erilaisia näkemyksiä on siitä, onko tällä hetkellä helppo saada ehdokkaita verkkoihin. Esimerkiksi vihreät ja vasemmistoliitto kertovat, että halukkaat suorastaan ottavat yhteyttä. Sama kokemus on kokoomuksessa.

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit harmittelevat, että ehdokkaiden hankinta on nihkeää.

Ei liene yllätys, että kokoomuksen ja demarien on tavoitteena olla myös valtuuston suurin puolue ensi vaalikaudella.

Montako paikkaa siihen tarvitaan, sitä eivät vaaliveturit Pirjo Sandelius (sd.) ja Keijo Suomalainen (kok.) vielä veikkaa.

Perussuomalaiset pyrkivät yhdeksään valtuustopaikkaan. Se on yhtä nykyistä vähemmän. Pienemmät puolueet tavoittelevat lisäpaikkoja.

Se ei ole helppoa, sillä valtuuston koko supistuu 59:stä 51 valtuutettuun.

Useilla puolueilla on listattuna maailmoja syleilevät vaaliteemojen aihealueet, joista puoluekone kehittää paikalliset teemat.

Kokoomuksella on meneillään verkossa ja myös yleisötapahtumissa avoin kansalaiskysely siitä, mitä kansalaiset haluavat. Siltä pohjalta pohditaan kampanjateemat.

Talous on varmasti kysymys, jonka jokainen puolue joutuu ottamaan vaaliohjelmaansa tavalla tai toisella. Sitä on nykytilanteessa mahdoton välttää. HÄSA