Kanta-Häme

Kodittomuus näkyy muualla kuin siltojen alla – Häädöt lisänneet asunnottomuutta Hämeenlinnassa

Katri Pellisen (vas.) ja Henri Sipilän (oik.) mukaan ulkona pysyvästi majailevia asunnottomia Hämeenlinnassa ei ole. Kuva: Riku Hasari
Katri Pellisen (vas.) ja Henri Sipilän (oik.) mukaan ulkona pysyvästi majailevia asunnottomia Hämeenlinnassa ei ole. Kuva: Riku Hasari

Mielikuva ulkona värjöttelevästä kodittomasta ei nykyään välttämättä päde asunnottomaan.

– Asunnottomuus näkyy Hämeenlinnassa nykyään enemmän siten, että nukutaan vaikka kaverin sohvalla, ei rappukäytävissä tai porttikongeissa, kertoo A-klinikan palveluesimies Henri Sipilä.

Ulkona pysyvästi majailevia asunnottomia, niin kutsuttuja ”metsien miehiä”, ei aikuissosiaalityön johtavan sosiaalityöntekijän Katri Pellisen tai Sipilän tietojen mukaan ainakaan Hämeenlinnassa ole.

Sipilä puhuu myös modernista asunnottomuudesta. Se tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että asutaan toisten luona osittain vapaaehtoisesti.

– Moderniin asunnottomuuteen, kuten myös kaikkeen asunnottomuuteen liittyy jonkinlaista kykenemättömyyttä hankkia oma asunto. Mikään asunnottomuus ei ole useimmiten täysin selkeä valinta, Sipilä kertoo.

Yksi asunnottomuuden erityispiirteistä on piiloasunnottomuus. Se tarkoittaa sitä, että ihminen on kirjoilla jossakin osoitteessa, mutta todellisuudessa oleilee esimerkiksi kavereiden luona.

– Piiloasunnottomista ei ole tilastoja, mutta tällaisia asunnottomia on Hämeenlinnassakin varmasti kuten koko maassa, Pellinen kertoo.

Hämeenlinnassa 41 asunnotonta

Viime vuonna Hämeenlinnassa oli yhteensä neljäkymmentäyksi asunnotonta ja koko Kanta-Hämeen maakunnassa asunnottomien määrä oli runsaat sata.

Valtakunnallisesti asunnottomuus on ollut jo vuosia laskussa. Suomessa oli viime vuoden tietojen mukaan noin 5500 asunnotonta, kun taas toissa vuonna vastaava määrä oli reilu 7000.

– Näyttää kuitenkin, että valtakunnallista trendiä seuraava hyvä kehitys on pysähtynyt Hämeenlinnassa, Pellinen arvioi.

Syy kehityksen pysähtymiselle on Pellisen mukaan lisääntyneet häädöt. Häntä huolettaa myös maksuhäiriömerkintöjen jatkuva lisääntyminen sekä nuorten että aikuisten keskuudessa.

– Meillä on paljon vaikeuksia saada asuntoja maksuhäiriömerkintäisille, joilla saattaa olla useita vuokrarästejä ja häätöjä maksuvaikeuksien vuoksi, Pellinen tarkentaa.

Elämän suuret kriisit osasyinä

Yksinkertaistetusti asunnottomuuden taustalla voi Pellisen mukaan olla elämän suuret kriisit.

– Aikuisilla esimerkiksi avioero on yksi selkeä syy, ja sen vaikutukset iskevät ennen kaikkea miehiin, hän lisää.

Useimmiten asunnottomuuden syy on kuitenkin monimutkaisempi kuin yksittäinen kriisi.

Taustalla voi olla mielenterveys- tai päihdeongelmia, jotka johtavat asumisen haasteiden korostumiseen.

– Tällaiset ongelmat heijastuvat asunnottomuuteen vahvasti, ja pohdimme jatkuvasti, miten tällaisia tilanteita voitaisiin tukea paremmin, Pellinen korostaa.

 

Katri Pellinen on huolissaan maksuhäiriömerkintöjen jatkuvasta lisääntymisestä sekä nuorten että aikuisten keskuudessa.
Kuva: Riku Hasari

Kaupungissa ei pitkäaikaisasunnottomia

Työssä asunnottomuutta vastaan on saavutettu voittojakin.

Reilusta sadasta asunnottomasta koko Kanta-Hämeessä vajaa kymmenen oli viime vuonna pitkäaikaisasunnottomia.

– Hämeenlinnan tilanteesta kertoo jotain sekin, että meillä ei ole pitkäaikaisasunnottomia lainkaan, Sipilä lisää.

Pitkäaikaisasunnottomuuden laskuun on Suomessa vaikuttanut asunto ensin -malli. Se merkitsee, että ihmiselle hankitaan ensin katto pään päälle.

– Asunto on ennen kaikkea lähtökohta, ei päämäärä, Pellinen tarkentaa. HäSa