Kanta-Häme

Koetila juhlii viittä vuosikymmentään Hauholla

Tuhansilla istutuksilla haetaan yhä parempia viljelylajikkeita
 
 
Timoteitä ja nurminataa, apilaa sekä moninaisia ruoka- ja rehuviljalajeja. Satoja eri lajikkeita kylvetään joka vuosi 2 500 koeruudulle. Hauholla sijaitsevalla K-maatalouden koetilalla testataan uusia lajikkeita ja kasvinsuojeluaineita sekä lannoitteita ja viljelymenetelmiä.
 
– Eri lajikkeiden itämistä, oraan kehittymistä ja korrenkasvua ja tietysti myös satoisuutta seurataan usean kasvukauden ajan, koetilan tutkija Marjo Serenius sanoo.
 
Testauksen jälkeen valitaan ne lajikkeet, jotka soveltuvat parhaiten pohjoisiin kasvuolosuhteisiin. Viljelyvarmimmille ja tietyt kriteerit täyttäville tehdään vielä käytännön viljelyä vastaavia kokeita, joilla niiden viljelyarvo selvitetään. Siementuotanto voidaan aloittaa, kun kyseinen kasvilaji on listattu virallisten lajikkeitten luetteloon.
 
Kanta-Hämeessäkin on useita kymmeniä viljelijöitä, joiden kanssa koetilan omistava Rautakesko Oy on tehnyt siemenviljelysopimuksen.
 
– Siemenviljelijät saavat ensimmäisenä viljelyyn uuden lajikkeen. Heiltä saadaan arvokasta tietoa ja kokemuksia lajikkeen käyttäytymisestä käytännön viljelyssä.
 
Koetilan rooli on Sereniuksen mukaan merkittävä kotimaisen elintarvikeketjun kehittämisessä.
 
– Teemme lajikekehitystyötä muun muassa yhdessä Rautakeskon viljayksikön kanssa. Kehitystyössä kuuntelemme viljelijöitä ja elintarviketeollisuutta ja pyrimme löytämään parhaat ratkaisut kotimaisen tuotannon tarpeisiin.
 
Viljelijät hyötyvät puolestaan koetilan toiminnasta, sillä he saavat kattavaa tietoa viljelykasveista, jonka perusteella he voivat valita oikeat lajikkeet viljelysuunnitelmia tehdessä. Myös neuvonta ja koulutus kuuluvat koetilan toimintaan.
 
Uusia lajikkeita  joka vuosi
Ensimmäiset kylvöt tehtiin koetilan Hahkialan kartanolta ostetuille maille elokuussa 1963, kun syysvehnän ja -rukiin lajikekokeet aloitettiin. Myös työmenetelmiä sekä työkoneiden kestävyyttä ja käyttöominaisuuksia ryhdyttiin testaamaan jo toiminnan alkuvaiheessa. Keskon koneosasto hyödynsi koetilalta saatuja testituloksia ja havaintoja.
 
Siementuotanto ja lajikekehitys ovat olleet kuitenkin alusta lähtien koetilan toiminnan keskiössä. Vaatimattomasti käynnistynyt toiminta on laajentunut merkittävästi, mutta koneet helpottavat työtä ja tietotekniikka nopeuttaa tiedon tallentamista ja jakamista.
 
– Perusmaataloustutkimus ei ole sen sijaan kovin paljon muuttunut ja monet tutkimuskysymykset ovat vieläkin ajankohtaisia. Esimerkiksi lajikekehitystyö on jatkuvaa, sitä ei saada koskaan valmiiksi, vaikka uusia lajikkeita tuleekin joka vuosi, Serenius toteaa.
 
Tänä vuonna K-maatalouden koetila juhlii viittä vuosikymmentään. Yleisölle avoin Viljelyohjelmapäivä järjestetään 2.8. koetilalla Hauholla. Juhlapuhujina kuullaan maa- metsätalousministeri Jari Koskista sekä Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäkeä. Nähtävänä on myös koneiden työnäytöksiä ja koetilan asiantuntijat esitelevät koeruutuja.
 
– Henkilöstö juhlii työn merkeissä. Toivotamme viljelyohjelmapäivänä kaikki tervetulleiksi tutustumaan koetoiminnan nykypäivään, tutkija Marjo Serenius sanoo.

Päivän lehti

2.12.2020

Fingerpori

comic