Kanta-Häme

Kohtaako putkimies hanan vasta työelämässä?

Kohtaako tulevaisuuden putkimies vuotavan hanan ensi kertaa työkeikalla? Muun muassa tätä pohdittiin perjantaina Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n, Kanta-Hämeen ammatillisten alojen opettajien, rehtorien ja kuntapäättäjien kesken.

– Valmistuuko oppilaitoksista tulevaisuudessa sellaisia ihmisiä, jotka hallitsevat ammatin, jota ovat opiskelleet? heitti OAJ:n työmarkkina-asiamies Markku Perttunen.

OAJ:n järjestämässä kokoontumisessa keskusteltiin siitä, miten ammatillisten koulutuspaikkojen vähentäminen vaikuttaa ja miten tilanteessa luovitaan. Jos opetuksen laatua heikennetään, opitaanko kouluissa enää mitään?

Opetusministeriö on vähentämässä Kanta-Hämeen ammatillisista koulutuspaikoista 435. Alun perin paikkoja oltiin vähentämässä 695. Mutta onko paikkojen säilyttäminen helpotus?

– Jos alkuperäiset suunnitelmat olisivat toteutuneet, olisi lakkautettu tiettyjä opintolinjoja. Nyt kurjistaminen koskee koko opetusta, pohti Koulutuskuntayhtymä Tavastian johtaja Jouni Haajanen.

Ammattiopisto Tavastiasta paikkoja on lähdössä vuoteen 2016 mennessä kaikkiaan 230.

– Käytännössä tämä tarkoittaa lähiopetuksen määrän vähentämistä, eikä sitä ole yhtään liikaa nytkään. Tämä on ammattiopetukselle kymmenen vuoden takapakki, Haajanen suri.

Työttömätkin hakeutuvat oppiin

Keskustelussa pohdittiin sitä, miten nuorisotakuu eli opiskelupaikan takaaminen kaikille peruskoulunsa päättäville voi toteutua, jos paikkoja leikataan.

Esimerkiksi Ammattiopisto Tavastiaan pyrki nytkin yhteishaussa ennätysmäärä hakijoita. Hakijoita on tällä hetkellä 1,34 per aloituspaikka.

– Ammatillisen koulutuksen vetovoima on edelleen kasvanut. Nyt joudutaan järjestämään kymppiluokkia ja työpajatoimintaa, jotta kaikille löytyisi jokin paikka. Ja koska työpaikkatilanne ei ole ruusuinen, monille työttömillekin vaihtoehto olisi koulutus, Jouni Haajanen sanoi.

Markku Perttunen kiinnitti huomiota siihen, että opetuksessa säästetyt rahat todennäköisesti koituvat tappioksi sosiaalimenoissa.

– Noin 15 prosenttia nuorista jää peruskoulun jälkeen ilman aloituspaikkaa. 20–30-vuotiaista tutkinnottomista puolestaan 60 prosenttia jää työttömiksi.

– Onko tässä minkäänlaista järkeä? Perttunen kysyi.

Myös oppisopimuskoulutuksen lukuisat mallit hämmensivät. Pelkona oli, että hallinnointi lisääntyy, ja eikä koulutettava pahimmassa tapauksessa pärjää liian itsenäisen oppimistavan kanssa.

– Tai sitten koulutettava päätyy liukuhihnahommiin, mikä on pilkkaa ammatilliselle koulutukselle, totesi Janakkalan kasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu Heikki Salmi (sd.). (HäSa)