Kanta-Häme

Kohti 100-vuotiasta Suomea

Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen on ollut viime viikot poikkeuksellisen kiireinen.

Rauhallinen viikonloppu ja ansaittu aamulenkki katkaisi työskentelyn hallituksen rakennepoliittisessa työryhmässä.

Itsenäisyyspäivää Heinonen viettää ensin kotioloissa Hämeenlinnassa ja illalla Tampere-talossa. Hän tarkastelee itsenäisyyden juhlintaa erityisestä näkökulmasta.

Olli-Pekka Heinonen on valittu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden projektin hallituksen johtoon.

– Seuraan itsenäisyyden juhlintaa jo niillä silmillä: mitä opittavaa ja aistittavaa on juhlatunnelmassa.

Heinosella on aikaisempaa kokemusta vastaavasta tehtävästä. Hän johti myös vuoden 1997 itsenäisyyden 80-vuotisjuhlat järjestänyttä toimikuntaa. Tuolloin hän istui maan hallituksessa opetusministerinä.

Suomi on muuttunut

Parissakymmenessä vuodessa Suomi on muuttunut paljon. Vielä 1990-luvun lopulla elettiin yhtenäiskulttuurissa.

– Suomalaiset ovat nyt keskenään erilaisempia kuin koskaan ennen.

Se nostaa Heinosen mukaan kysymyksen: mikä meille kaikille on yhteistä?

– Entä miten voimme sovittaa yhteen erilaisten suomalaisten halut ja itsenäisyyden juhlintaa koskevat odotukset?

Suomalaisilla ei ole enää niin paljon yhteisiä kokemuksia kuin ennen.

Suomen itsenäisyyden juhlintaa hallitsivat pitkään tietynlainen surumielisyys, vakavuus ja paatoksellisuus.

Vuonna 1997 itsenäisyyttä nostettiin esille iloisena asiana. Silloin vietettiin itsenäisyyspäivän aattona työpaikoilla ja kouluissa Iloista Varttia Itsenäiselle Suomelle.

Juhla on meidän kaikkien

Olli-Pekka Heinosen mielestä moniarvoisuutta pitää ehdottomasti kunnioittaa.

– Juhla on meidän kaikkien, kukaan ei ole vähemmän arvokas kuin joku toinen.

Heinonen lupaa suomalaisille mahdollisuuden toteuttaa itseään.

– Sehän on suomalaisille hyvin tärkeä ja läheinen asia.

Heinosen mukaan kysymys on omistajuudesta, kun puhutaan ihmisille tärkeistä asioista.

Kaikki tahot, järjestöt, taidelaitokset, yritykset, yhteisöt ja yksityiset kansalaiset voivat esittää toiveitaan, miten tätä aivan erityistä juhlaa halutaan viettää.

– Avoimen lähdekoodin ajatus on tässä ajassa luonteva lähestymistapa, joka antaa kaikille mahdollisuuden tulla mukaan vaikuttamaan.

Itsetuntemuksen oppitunti

Satavuotisjuhlien järjestäminen on mainio tilaisuus itsetuntemuksen oppituntiin. Se on Olli-Pekka Heinosen mukaan äärimmäisen hyvä asia.

– Mistä suomalaisuudessa oikein on kysymys?

Kosketuspintaa historiaan ei voi välttää ja sen kysymistä, miten meistä tuli tämä kansa ja kansakunta.

– Mitä ovat vahvuudet ja heikkoudet, ja miten tulevaisuutta rakennetaan?

Yksityisiä ihmisiä eri aloilta

Olli-Pekka Heinonen toimii valtioneuvoston kansliassa pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) valtiosihteerinä.

– Oli pääministerin toive, että otan puheenjohtajuuden juhlavuoden valmistelusta ja toteutuksesta vastaavassa hallituksessa, hän kertoo.

Hallitukseen kuuluu Heinosen lisäksi 11 jäsentä yhteiskunnan eri aloilta, esimerkiksi hämeenlinnalaislähtöinen muusikko Karri Miettinen eli Paleface, piispa Irja Askola ja näyttelijä Manuela Bosco.

– Pyrittiin saamaan mukaan mahdollisimman monipuolisesti ihmisiä, joilla on erilaisia elämäntaustoja.

Toisin kuin aikaisemmissa järjestelytoimikunnissa, jotka ovat olleet edustuksellisia, hallituksen jäsenet eivät edusta muuta kuin itseään.

– Koolle haluttiin sellainen porukka, joka kykenee antamaan käyttöön oman näkemyksensä ja kantamaan vastuuta kokonaisuudesta.

Myös kansainvälisesti vastaavissa juhlajärjestelyissä on menty samaan suuntaan. Vastuu on äärimmillään voitu antaa jopa yhdelle ainoalle henkilölle.

Keväällä kiteytys

Hallitus kokoontuu ensimmäisen kerran joulukuun puolivälissä. Ensimmäisen puolen vuoden aikana, siis kesään mennessä, rakennetaan yhteinen näkemys ja juhlavuoden kiteytys, joka menee juhlavuoden valtuuskunnan hyväksyttäväksi.

Valtuuskunnan puheenjohtaja on pääministeri Jyrki Katainen.

– Jo nyt eri tahot ovat ideoineet paljonkin mahdollisia juhlavuoden tapahtumia. Ne ovat kuitenkin kuin koristeita, tarvitaan myös joulukuusi, mihin kaikki juhlatapahtumat kiinnittyvät, valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen kuvailee.

Yhteisen kiinnityskohdan tarve on nyt erityisen suuri.

– Juhla on aivan poikkeuksellinen: satavuotiasta Suomea juhlitaan vain yhden kerran. (HäSa)