Kanta-Häme

Kohti hyvää stressiä

Miltä tuntuu? Onko olo innostunut ja aikaansaapa? Jos on, kehossasi virtaa hyvä stressi. Ihmisen pään sisällä on mielihyväkoneisto, joka toimii omasta tahdosta riippumatta, mutta johon ihminen itse voi vaikuttaa joko hyvästi tai pahasti.

SE, MIKÄ meininki koneistossa on, heijastuu kropasta ja kasvoista.

– Ihmisen ilmeitä säätelevät ilmelihakset kytkeytyvät suoraan aivojen mielihyväkeskukseen, neurologian professori Seppo Soinila sanoo.

Surua, iloa ja muita tunteita voi myös näytellä, mutta aidot ilmeet syntyvät luonnostaan ja näkyvät sellaisinaan kasvoilla.

Stressissä ihmisen tunnetilat ovat vahvasti mukana.

Kun ihmistä vaivaa pitkittynyt stressi, kasvot näyttävät uupuneilta, apaattisilta ja kyynisiltä.

Hyvän stressin jälkeen kurtut siliävät kulmilta ja suupielet nousevat ylöspäin.

STRESSI ON ihmislajin historian kannalta elintärkeä reaktio.

– Stressi on kehittynyt palvelemaan ihmistä, kun on pitänyt paeta tai puolustaa, metsästää tai taistella, Soinila muistuttaa.

Ääritilanteissa stressi on herättänyt aivot valmistautumaan huippusuoritukseen ja normista poikkeavaan käytökseen.

Hyvässä stressissä kyse on kuormituspiikistä, jonka on tarkoitus olla hetkellinen ja loppua sitten.

Piikin jälkivaiheessa kuvaan tulee mukaan aivojen palkitsemisjärjestelmä, jonka mielihyväkeskus aktivoituu valaen kehoon sarjan miellyttäviä reaktioita.

– Kyse on esimerkiksi liikunnan jälkeisestä energiasta, saunomisen päättävästä rennosta olosta tai hyvästä hetkestä ystävän kanssa. Olo tuntuu yksinkertaisesti hyvältä.

TERVEESSÄ stressissä stressimittarit palautuvat perustasolle odottelemaan rauhassa seuraavaa kertaa, kun elimistö taas tarvitsee reaktiota.

– Stressikoneisto on silloinkin hereillä, mutta tyhjäkäynnillä, Soinila kuvaa.

Jälkistressin aiheuttama mielihyvän tunne muuttuu pahaksi, jos piikkejä on liikaa eikä mittari enää palaudu tasapainoon.

– Silloin kierrokset jäävät päälle. Keho ei kestä ylikierroksia määräänsä enempää, vaan stressin jälkeinen mielihyvä häviää ja elämä aletaan kokea yhtenä tasaisena huonona stressinä.

Jos esimerkiksi vireyttä lisäävän kortisolin ja adrenaliinin pitoisuudet ovat jatkuvasti koholla, tulee vatsakipuja, sydänoireita ja vireys häiriintyy.

Jatkuva hormonipiiskaus puolestaan kuormittaa aisteja, jolloin päätä pakottaa eikä uni tule.

MIELIHYVÄN HAKEMINEN on ihmiselle luontaista.

– Huippukokemusta ei kannata odotella jokaiselle päivälle. Kohtuullisellakin mielihyvällä on aina positiivisia vaikutuksia, kunhan se vain riittää.

Ihminen onkin nokkelasti keksinyt nautintokeinoja ja -aineita, kuten tupakka, viina ja huumeet, joilla mielihyvän kokemuksen voi saavuttaa helposti ja nopeasti.

– Nämä aktivoivat samaa aivojen keskusta kuin juoksulenkki, musiikkielämys tai halon hakkuu.

Seppo Soinila huomauttaa, että kemiallisilla nautintoaineilla mielihyväkeskusta aktivoidaan ilman vaivannäköä ja samalla riskeerataan kokonaisterveys.

PAHAN STRESSIN voi kääntää hyväksi konkreettisella tekemisellä.

– Esimerkiksi töissä tulee nousukierteessä oleva stressi keskeyttää tauoilla. Vetää vaikka syvään henkeä ja lähteä liikkeelle, koska kevytkin liikkuminen tutkitusti aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää, Soinila neuvoo.

Työn ulkopuolella hyvää stressiä kannattaa ruokkia liikunnalla, kulttuurilla ja ystävillä.

Marja-Riitta Vuorela

Päivän lehti

2.4.2020