Kanta-Häme

Koiraflunssa tarttuu nenäkontaktissa

Kääpiöbullterrieri Kingiä jännittää niin, että takajalat tärisevät hervottomina vasten eläinlääkärin tutkimuspöytää.

Tällä kertaa kyse ei ole kennelyskästä vaan silmätulehduksesta, joka on saanut kapeat silmät rähmimään. Koiraflunssankin kolmivuotias on silti ehtinyt sairastaa.

– Silloin Kingi vain köhi köhimistään, eikä siitä meinannut tulla loppua ollenkaan, Kingin emäntä Niina Kettunen kertoo ja silittää koiraa lohduttavasti.

Koirien helposti tarttuva hengitystietulehdus, tuttavallisemmin kennelyskä, vertautuu ihmistenkin potemaan kausiflunssaan.

Tauti leviää, kun esimerkiksi isojen tapahtumien tai näyttelyiden yhteydessä koirat pärskivät ja haistelevat toisiaan.

– Kun epidemia puhkeaa, se leviää pisaratartuntana nopeasti ja helposti suoran kontaktin tai eritteiden kautta, kuvaa eläinlääkäri Anssi Tast Univet Hattulan eläinsairaalasta.

Kuume voi tulla myös varoittamatta

Tast kertoo, että tauti on joko virusperäistä, jolloin yskää ja sierainvuotoa vakavampia oireita ei ilmene. Kingilläkään kennelyskä ei nostanut kuumetta, ja lepäämällä vaiva meni ohi muutamassa päivässä.

Bakteerin aiheuttama kennelyskä nostaa puolestaan korkean kuumeen ja vetää kunnon matalaksi.

Yskää voi lääkitä apteekista saatavalla yskänlääkkeellä. Mikäli lämpö nousee yli 39 asteen, koiralla on paksua nenävuotoa ja se vaikuttaa huonokuntoiselta, on otettava yhteys lääkäriin.

– Bakteeriperäisen tartunnan häätämiseen tarvitaan yleensä antibiootteja.

Tast sanoo, että oireisiin kannattaa kiinnittää huomiota jo aikaisessa vaiheessa. Kuume voi nousta, vaikka koira ei olisi yskinytkään. Hoitamattomana kennelyskä voi vaatia sairaalahoitoa, ja pahimmassa tapauksessa johtaa keuhkokuumeeseen.

Rokote ei yksin estä sairastumista

Koirien lisäksi kennelyskää aiheuttava Bordetella -bakteeri vaivaa myös muita lemmikkejä. Kuitenkin esimerkiksi kissalle bakteeri aiheuttaa yleensä lievempiä hengitystieoireita ja harvemmin kovaa kuumetta.

Pääsääntöisesti kennelyskä valtaa alaa ensin virustartunnalla, joka heikentää yleiskuntoa bakteereja varten. Bakteerit tarttuvat myös lajien kesken, esimerkiksi lemmikiltä omistajalle tai omistajalta lemmikkiin.

Hyvän yleiskunnon ylläpitämisen lisäksi kotikonsteja kennelyskän loitolla pitämiseksi ei juuri ole. Tehokkain tapa suojautua tartunnalta on virusta ja bakteeria vastaan otettava rokote. Varsinaiseen kennelyskään saatava rokote annetaan sieraimen limakalvolle, joka suojaa myös bakteereilta.

Parhaiten säännöllinen rokottaminen suojaa myös muilta virusperäisiltä sairauksilta, kuten parvolta tai maksatulehdukselta.

– Rokotekaan ei anna täydellistä suojaa kennelyskään. Jos rokotettu koira kuitenkin sairastuu, ovat oireet huomattavasti lievemmät, Tast sanoo. (HäSa)