Kanta-Häme

Koiransuolenoja sai uumeniinsa pohjapatosarjan

Lammin biologisen aseman amanuenssi Tiina Tulonen tietää, mistä Koiransuolenoja on saanut nimensä.

– Tässä on ollut ennen hyvin kiemurainen pieni joki. Kun ympärille on tehty peltoja, on jokeakin suoristettu, suoristettu ja suoristettu. Sitä pitkin on tietenkin kuormituskin kulkeutunut nopeammin tuonne Pääjärveen, kertoo Tulonen.

Eipä kulje enää. Viikon urakoinnin tuloksena valmistui Koiransuolenojaan keskiviikkona pohjapatosarja, joka viivyttää veden virtausta. Kosteikkoalue palauttaa aluetta hitusen lähemmäs luonnontilaa ja petaa näin uutta elinympäristöä linnuille, nisäkkäille ja hyönteisille.

– Ainakin sorsien ja muidenkin vesilintujen määrä lisääntyy tosi reippaasti, ennustaa Vanajavesikeskuksen projektipäällikkö Mika Soramäki.

Kun Vanajavesikeskus sai aloitteen suojelutoimesta, se ei epäröinyt toimeen ryhtymistä. Vaikka Pääjärvi on kohtalaisen hyvässä kunnossa, mahdollisuus päästä parantamaan valumaveden laatua sekä maanomistaja Mika Karvosen myönteinen suhtautuminen innostivat patosarjan nopeaan toteuttamiseen.

– Ja luonto korjaa rakentamisen jäljet nopeasti. Tässä on aika äkkiä nätti maisema, visioi Soramäki.

Korkeat typpiarvot

Lammin biologinen asema on seurannut systemaattisesti Pääjärven valuma-alueen kuuden joen vedenlaatua vuodesta 1991. Tulosen mukaan Suomessa ei ole monta paikkaa, jossa järven kuormitusta seurataan yhtä tarkkaan viikoittaisella näytteidenotolla.

Nyt laskeutusaltaan saanut Koiransuolenojan valuma-alue on kooltaan 6 000 hehtaaria, josta 24 prosenttia on peltoa. Laskeutusallas on Pääjärven ensimmäinen.

– Koiransuolenojassa on merkittävää hirveän korkeat typpipitoisuudet verrattuna muihin Pääjärveen laskeviin ojiin. Se olisi ihannetilanne, että kosteikkoalue johtaisi ojan denitrifikaatioon, mutta siitä ei voi olla etukäteen varma, sanoo Tulonen.

Helsingin yliopiston kenttäasema tutkii veden fosfori-, typpi- ja pH-arvojen lisäksi satunnaisesti kiintoaineen määrää. Nyt Koiransuolenojaan patosarjan ylä- ja alapäähän aiotaan panna myös automaattisia, jatkuvasti toimivia mittareita, joista voidaan seurata kuormituspiikkejä.

– Tämä on ollut opiskelijoiden perinteinen käyntikohde muutenkin, mutta toki patosarja ja mittauksien kehittyminen tuovat toimintaan paljon uutta, sanoo Tulonen.

Suurella yleisöllä on mahdollisuus katsoa Koiransuolenojan laskeutusaltaan rakentamista netistä ensi syksynä, kun Vanajavesikeskus julkaisee siitä tekemänsä lyhytdokumentin. Tuolloin on analysoitu myös ensimmäiset vedenlaadun mittaustulokset. (HäSa)

Päivän lehti

30.3.2020