fbpx
Kanta-Häme

Koirat lisäävät tietoa ihmisten sairauksista

Koirien sairauksia tutkimalla saadaan tietoa myös ihmisten sairauksista.

Helsingin yliopiston Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston Dogrisk-tutkimusryhmä selvittää, miten esimerkiksi koiran ravinto, elinympäristö ja aktiivisuus vaikuttavat sairauksiin.

Tutkimusryhmän johtaja, dosentti Anna Hielm-Björkman huomauttaa, että koirien tutkiminen hyödyttää myös ihmisten tutkimusta, sillä koira jakaa saman elinympäristön ihmisten kanssa. Monet koirat jopa syövät samaa ruokaa kuin omistajansa.

– Koirat myös hengittävät samoja homeitiöitä kuin mekin.

Lisäksi muun muassa diabetes, sydänsairaudet ja nivelrikko vaivaavat niin ihmisiä kuin koiriakin.

Toisaalta sairaudet puhkeavat koirilla aiemmin kuin ihmisillä, sillä koirien elinkaari on paljon lyhyempi kuin ihmisten.

Hielm-Björkmanin mukaan koirien ruokinnasta on mahdotonta tehdä puolueetonta tutkimusta, jos koiranruokaa valmistavat yhtiöt rahoittavat tutkimusta.

Hänen mukaansa maailman kahdella johtavalla koiranruoan valmistajalla on omat tutkimusyksikkönsä, mutta ne eivät julkaise tutkimustensa tuloksia.

Pienemmät koiranruokavalmistajat ovat osallistuneet joidenkin Helsingin yliopiston aiempien tutkimusten rahoitukseen. Hielm-Björkman pitää kuitenkin ongelmallisena, jos yhtiöt pääsevät sanelemaan, mitä tutkitaan.

– Aito yliopistotutkimus on puolueetonta. Ennakko-oletukset eivät saa johdatella tutkimusta, ja kaikki tulokset pitää julkaista.

Dogrisk-tutkimusryhmä kerää parhaillaan varoja joukkorahoituksella, mikä on tiedeyhteisössä poikkeuksellista.

Hielm-Björkmanin mukaan koiratutkimukselle on nykyisessä taloustilanteessa vaikea saada yhteiskunnan varoja, joten tutkimusryhmä kääri hihat ja aloitti oman rahankeruunsa.

Hän toteaa, että rahoituksen kerääminen on alkanut kankeasti.

– Varojen kerääminen ei tietenkään ole tutkijoiden ykkösosaamista. Joukkorahoituskampanja on ollut meille uusi, hauska ja opettavainen kokemus.

Kampanja on tähän mennessä tuottanut 53 000 euroa, ja tutkimusryhmä haluaa saada kokoon ainakin toiset 50 000 euroa.

Hielm-Björkman laskeskelee, että jos Suomen kaikki 600 000 koiranomistajaa lahjoittaisivat 10 euroa, ryhmällä olisi kasassa kuusi miljoonaa, eikä heidän tarvitsisi pohtia tutkimuksen rahoitusta 20 vuoteen.

Ruokintakyselyyn vastanneet koiranomistajat ovat täyttäneet lomakkeen Hielm-Björkmanin mukaan pääosin tarkasti. Hän huomauttaa, että osa kysymyksistä saattaa vaikuttaa oudoilta, mutta niilläkin on tarkoituksensa.

Kyselyssä selvitetään esimerkiksi, millaisella alustalla koira liikkui alle kahden kuukauden ikäisenä pentuna. Hielm-Björkman toteaa, että esimerkiksi parkettilattialla saattaa olla yhteys koiralla myöhemmin puhkeavaan nivelrikkoon, sillä pienen koiranpennun luustosta 90 prosenttia on rustoa.

– Luusto tarvitsee kehittyäkseen pitoa, mutta ehkä pehmeät tassut eivät saaneet pitoa liukkaalta lattialta.

Hielm-Björkman huomauttaa, että monet koirien liikkumiseen ja liikuttamiseen perustuvat ohjeet perustuvat mutu-tuntumaan, koska tutkimustietoa ei ole.

– Tutkimusta tarvitaan juuri siksi, että päästään mutu-tuntumasta oikeaan tietoon.

Menot