Kanta-Häme

Koirien hyökkäykset ikävien sattumien summa

Koiran ei pitäisi hyökätä ihmisen päälle, ei aikuisen eikä lasten, mutta tapauksia sattuu kaikesta huolimatta. Lounais-Hämeessä tuorein hyökkäys tapahtui viime viikonvaihteessa Jokioisilla ja edellinen, kuohuttava raatelutapaus, vuosi sitten syyskuussa Forssassa.

Forssan Palveluskoirat ry:n puheenjohtaja Outi Ahponen arvioi, että koirien hyökkäyksissä on yleensä kyse huonosta kasvatuksesta ja huonosta tuurista. Vika ei yleensä löydy koirasta vaan hihnan toisesta päästä.

– Mistä tahansa koirasta saa aggressiivisen, kun sitä kohtelee huonosti ja kouluttaa väärin.

Outi Ahposelle on syntynyt maan eri puremistapausten perusteella käsitys, että koiria tuntuu olevan väärissä käsissä, sillä jotkut koiranomistajat vaikuttavat varsin välinpitämättömiltä. Koulutuskurssien suosion pitäisi hänestä seurata koiraharrastuksen kasvua.

– Osalle koiria riittää ihan kotikasvatus, mutta osa omistajista tarvitsisi vähän neuvoja koirankasvatuksessa.

Vaikka jokin tekijä voi laukaista koiran metsästysvietin, se ei Ahposen mielestä saisi kohdistua ikinä ihmiseen.

– Kun lapsi juoksee, koira voi lähteä lapsen perään, mutta kun koira tavoittaa ja lapsi kaatuu, ei pitäisi enää mitään tapahtua.

Koiraa kasvatettava ja sosiaalistettava

Jokioislainen koirankoulutusohjaaja Anne Rekola Piskipalvelusta puntaroi koirien hyökkäyksiä todella monen sattuman summaksi.

– Aika usein käy niin, että ihminen ei tiedä, millaisen koiran on hankkinut.

Kokematon voi erehtyä hankkimaan koiran pelkän rodullisen mielikuvan perusteella, mutta mielikuva tasapainoisesta ja tottelevasta mallikoirasta ei täyty ilman kasvattamista, opettamista ja sosiaalistamista.

– Varsinaiset istu, maahan, seiso -koulutussulkeiset eivät tee koirasta sosiaalista, avointa, ja luottavaista, Anne Rekola sanoo.

Tasapainoinen koira luottaa erityisesti omistajaansa ja perheeseensä ja tuntee olonsa turvalliseksi. Vieraista koiralle on luotava kuva tervetulleina ja kivoina ihmisinä.

Koirat ovat Rekolan mielestä rauhaarakastavaa lajia, joka alistuu omasta halustaan ihmisen hallintaan. Ongelmia voi tulla puutteellisesta sosiaalistamisesta ja koiran huonoista kokemuksista. Hän ei ymmärrä, miksi koira lähtisi omalta pihaltaan toiseen pihaan mistään syystä, paitsi lajitoverin perässä.

– Koiralla on pelkkä tunnemuisti. Se ei analyyttisesti mieti, suunnittele tai juoni yhtään mitään, vaan se elää siinä hetkessä. Koiran käyttäytyminen on aina reaktio per tilanne ja tapahtuma, hän sanoo.

Hyviä kokenut aikuinen koira ei Rekolan mukaan hevin iske hampaitaan ihmiseen. Pelokas koira ei edes uskaltaudu metriä lähemmäksi.

– Missään nimessä me koiraihmiset emme saa syyttää toisia siitä, että he eivät osaa lähestyä koiraa.

Isokokoinen koira pelottaa

Koirat sopivat ihmisten mukaan hyvin katukuvaan, mutta jalankulkijoiden itseluottamusta voi koetella isokokoisen koiran kohtaaminen. Forssalainen Nelli Nikander myöntää, ettei hän oikein pidä isoista koirista.

– Varsinkin jos ne ovat vapaana, vähän varovaisesti menen ohi.

Hänellä ei kuitenkaan ole ikinä ollut ongelmia koirien kanssa.

Janne Tiensuu kehaisee forssalaisia koiranulkoiluttajia.

– He pitävät hyvin koiriaan kiinni ja lyhentävät hihnaa, kun menen pyörällä ohi kouluun.

– Vapaita koira ei ole tullut vastaan. (HäSa)